 |
|
Synnytyksen käynnistys Potilasohje / i / Raskaus ja synnytys / VSSHPkäynnistys Normaali raskaus kestää 37–42 raskausviikkoa. Synnytys käynnistyy useimmiten itsestään näillä viikoilla supistuksilla tai lapsivedenmenolla. Synnytyksen käynnistäviä tekijöitä ei edelleenkään tarkalleen tunneta. Osa tekijöistä on sikiöperäisiä, osa äitiperäisiä. Todennäköisesti sikiö käynnistää oman syntymisensä. Synnytyksen käynnistystä harkitaan näillä viikoilla, tai jopa huomattavasti aikaisemmilla raskausviikoilla äidin tai lapsen todettujen, tai epäiltyjen sairauksien vuoksi. Normaaliraskaudessa raskauden kestettyä 42 täyttä viikkoa voidaan vielä odottaa synnytyksen spontaania käynnistymistä. Tällöin sikiön hyvinvointia seurataan päivittäin. Vaihtoehtoisesti harkitaan synnytyksen käynnistämistä lääketieteellisin keinoin. Käynnistykselle tulisi aina olla lääketieteellinen syy, koska käynnistys voi itsessään johtaa synnytyspoikkeavuuksiin. Lääketieteellisiä synnytyksen käynnistystapoja ovat kohdunkaulan kypsytys prostaglandiinitableteilla, oksitosiinihormoonikäynnistys ja sikiökalvojen puhkaisu. Synnytyksen käynnistämisessä voidaan käyttää jotain edellä mainituista tai kaikkia tapoja yhdessä kohdunsuun tilanteen mukaan. Kotikonstein (yhdyntä, saunominen, siivoaminen) ei synnytys käynnisty, eivätkä esimerkiksi erilaiset vaarattomilta vaikuttavat, mahdollisesti internetistä löytyvät, ”käynnistyscocktailit” ole välttämättä turvallisia. Käynnistysmenetelmät Käynnistysmenetelmä valitaan raskausviikkojen ja lääkärin suorittaman sisätutkimuksen perusteella, sisätutkimuksessa arvioidaan kohdunsuun kypsyys. Kohdunkaulan kypsytys Kohdunkaulan kypsytys tapahtuu vuodeosastolla, jossa lääkäri tai kätilö asettaa prostaglandiinia sisältävää lääkettä äidin kohdunsuulle. Prostaglandiini on elimistön erittämää hormonia, joka aiheuttaa kohdunkaulan pehmenemisen ohella myös kohdun supistustoimintaa. Lääkkeen antaminen voidaan uusia 4 tunnin kuluttua, ellei synnytys ole käynnistynyt. Prostaglandiinia voidaan antaa myös suun kautta. Katetrikäynnistys Lääkäri asettaa kohdunsuulle virtsakatetrin, jonka päässä olevaan pussiin laitetaan 20-40 ml nestettä. Katetri teipataan reiteen ja annetaan olla paikoillaan korkeintaan 1 vrk. Katetri poistuu yleensä ennen vuorokauden kulumista synnytyksen käynnistyessä. Vuorokauden kuluttua arvioidaan kohdunsuun tilanne, ja pohditaan, miten synnytyksen käynnistystä jatketaan (yleensä kalvojen puhkaisu tai oksitosiinitiputus). Tämä menetelmä (ns. ballongmenetelmä) soveltuu etenkin aikaisemmin keisarileikatuille. Oksitosiinikäynnistys Oksitosiinikäynnistystä varten äiti tulee synnytysosastolle aamulla. Hänelle asetetaan suonensisäinen kanyyli, josta hänelle annetaan oksitosiinia nousevin annoksin. Oksitosiinihormonia erittyy synnytyksen yhteydessä normaalistikin. Vauvan sydänääniä ja supistustuntemuksia tarkkaillaan säännöllisesti. Tiputuksen aikana äiti voi liikkua osastolla. Tiputuksesta huolimatta synnytys ei aina käynnisty eikä vauva synny suunniteltuna päivänä. Tällöin äiti pääsee joko kotiin tai siirtyy vuodeosastolle, jossa suunnitellaan loppuraskauden seuranta tai uusi käynnistysajankohta. Sikiökalvojen puhkaisu Sikiökalvojen puhkaisu voidaan valita käynnistystavaksi, kun kohdunsuu on avautunut jonkin verran. Toimenpide on kivuton; sikiökalvoissa ei ole tuntoa. Lapsivettä valuu tämän jälkeen ulos, mutta osa vedestä tulee vasta vauvan synnyttyä. Usein sikiökalvojen puhkaisu riittää käynnistämään supistukset jonkin ajan kuluttua. Lääkäri harkitsee, tarvitaanko myös oksitosiinia. Vauvan sydänääniä ja supistustuntemuksia tarkkaillaan säännöllisesti. Kun sikiökalvot on puhkaistu, vauva syntyy yleensä noin vuorokauden kuluessa. sisällöstä vastaa TYKS 312, sisältö tarkistettu 11/ 2011 |