Kivunlievitys synnytyksessä

Potilasohje / i / raskaus ja synnytys / VSSHP
på svenska | in english |

Erilaiset supistustuntemukset kuuluvat normaaliin synnytykseen. Synnytyksessä annettavan kivunlievityksen tarkoituksena on lievittää äidin kokemaa kipua, ei poistaa kaikkia tuntemuksia. Kivunlievitys vähentää myös kivusta johtuvia haitallisia stressireaktioita niin äidissä kuin lapsessakin. Keskustele kätilön ja synnytyslääkärin kanssa juuri sinulle sopivista kivunlievitysmenetelmistä.

Äidin kokema kipu synnytyksen ensimmäisessä vaiheen aikana johtuu kohdun supistuksista ja kohdun kaulakanavan avautumisesta. Kipupisteen koskettaminen, hieronta, lämmin suihku, lämpöpussi tai kylmägeeli helpottavat avautumisvaiheen supistustuntemuksia. Liikkuminen, etukumara asento ja lantion pyörittäminen vähentävät kipua.

Muita kivunlievitysmenetelmiä ovat typpioksiduuli eli ”ilokaasu”, kipulääke, vesirakkulat sekä akupunktio. Kätilö ohjaa ja auttaa tarvittaessa oikea-aikaisen kivunlievityksen valinnassa.

Kohdunkaulan ja häpy- eli pudendaalihermon puudutus

Kohdunkaulan ja pudendaalipuudutuksen laittaa synnytyslääkäri sisätutkimuksen yhteydessä. Kummankin puudutuksen voi tarvittaessa uusia.

Epiduraali- ja spinaalipuudutus

Avautumisvaiheen aikana äidin kipuja voidaan lievittää tehokkaimmin anestesialääkärin laittamalla epiduraali- tai spinaalipuudutuksella. Synnytyksen ensimmäisen vaiheen edettyä suhteellisen pitkälle, epiduraalipuudutusta ei aina ehditä laittaa. Näissä tilanteissa voidaan käyttää joko kohdunkaulan puudutusta tai spinaalipuudutusta ("selkäydinpuudutus").

Epiduraali- ja spinaalipuudutuksessa kipu- ja puudutuslääkettä annostellaan äidin selän lannenikamien välistä. Epiduraalipuudutuksessa selkään jätetään ohut letku, jonka kautta lääkkeen lisääminen on myöhemmin mahdollista.

Puudutuksen jälkeen

Puudutukset ovat turvallisia, mutta eivät täysin riskittömiä. Yleisin haittavaikutus epiduraali- ja spinaalipuudutuksen yhteydessä on äidin verenpaineen lasku, joka on yleensä lievää eikä vaadi hoito-toimenpiteitä. Tarvittaessa verenpaineen laskua hoidetaan suonensisäisellä nesteytyksellä sekä lääkityksellä. Turvallisuuden vuoksi spinaali- ja epiduraalipuudutusten yhteydessä synnyttäjän käteen asetetaan laskimokanyyli (ns. tippakanyyli). Puudutuksen laiton jälkeen synnyttäjän vointia seurataan mm. toistuvin verenpainemittauksin.
Muut haittavaikutukset ovat harvinaisia. Mahdollisia haittoja ovat ohimenevä päänsärky (1:100), ohimenevä hermovaurio, joka tuntuu kipuna tai tuntopuutoksena (1:5000) ja erittäin harvoin halvausoireet raajoissa (1:150 000). (Vertailun vuoksi: riski kuolla liikenneonnettomuudessa vuoden aikana on Suomessa noin 1:10 000).

Puudutuksen mentyä ohi äidillä voi esiintyä selkäkipua, ja joskus myös virtsaaminen voi olla vaikeutunutta. Selkäkipua voidaan hoitaa jälkeenpäin särkylääkkeillä. Jos virtsaaminen ei onnistu, virtsarakko voidaan tyhjentää katetroimalla. Pystyyn noustessa mahdollisesti ilmenevää jälkipäänsärkyä voidaan myös hoitaa.



sisällöstä vastaa TYKS 360, sisältö tarkistettu  1/ 2010

h_puudutus h_synnytys h_tsyn h_epiduraali h_spinaali h_kohdunkaulapuudutus h_selkäydinpuudutus h_ilokaasu h_vesirakkulat h_akupunktio