Ohjeita avannepotilaalle


Potilasohje / i / Kirurgia / T216Avanne2007.1fi

på svenska

Mikä avanne on?
Avanne on kirurgisin menetelmin tehty eritteiden ulostuloaukko, jonka kautta suolen sisältö tai virtsa kerääntyy vatsanpeitteiden päälle kiinnitettävään avannesidokseen. Avanteesta käytetään yleisesti nimitystä stoma. Avanne ei aisti kosketusta, painetta, lämpöä eikä kylmää. Avanne ei ole sairaus vaan tapa hoitaa sairautta.

Ohutsuoliavanne (ileostooma)
Ohutsuoliavanne voi olla väliaikainen tai pysyvä riippuen sairaudesta. Avanne tehdään ohutsuolen loppuosan alueelle ja se sijaitsee tavallisesti oikealla alavatsalla. Ohutsuoliavanteessa suolen sisältö on löysää ja suoli tyhjenee jatkuvasti. Vuorokaudessa nestettä kertyy noin litran verran.
 Syitä ohutsuoliavanteelle ovat mm.:

  • paksusuolen tai ohutsuolen syöpä
  • haavainen paksusuolen tulehdus (colitis ulcerosa)
  • Crohnin tauti
  • gynekologiset syövät
  • fistelit, tapaturmat
  • polyyppitaudit

Paksusuoliavanne (colostooma)
Paksusuoliavanne tehdään vatsan vasemmalle puolelle jos se on suunniteltu pysyväksi. Se voi olla myös muualla sen mukaan, miten kirurgi tilanteen arvioi tai mikä osa paksusuolesta on sairauden vuoksi poistettava. Paksusuoliavanteesta tuleva uloste on kiinteää ja useimmilla leikatuilla suoli toimii noin 1-2 kertaa vuorokaudessa.

 Syitä paksusuoliavanteelle ovat mm.

  • syöpä
  • tulehdukset, esim. divertikkuliititti 
  • tapaturmat
  • fistelit, märkäpesäkkeet
  • sädehoitovauriot
  • vaikea ummetus, ulostepidätyskyvyttömyys

Virtsa-avanne (urostooma)

Virtsa-avanne tehdään vatsan oikealle puolelle ohutsuolen osasta, johon virtsanjohtimet on yhdistetty. Ohutsuolen toinen pää johdetaan vatsanseinämään tehtyyn aukkoon ja kiinnitetään ihoon. Tämä ohutsuolen osa toimii ns. virtsarakkona, josta virtsa valuu säätelemättä ulos virtsa-avanteen kautta. Vuorokaudessa virtsaa muodostuu noin 1-2 litraa.


Syitä virtsa-avanteelle ovat mm.

  • virtsarakkosyöpä
  • synnynnäinen epämuodostuma
  • krooninen virtsatulehdus
  •  virtsarakon toiminta häiriö
  • virtsaputken hankalat vammat
  • laajalle levinneet syöpäsairaudet

Avanteen komplikaatiot

Komplikaatiot ovat mahdollisia. Näissä tilanteissa tulee aina kääntyä avannehoitajan tai hoitavan lääkärin puoleen. Mahdollisia komplikaatioita ovat muun muassa: 

  •  Iho-ongelmat
  • Avanteen vetäytyminen
  • Avanteen ahtautuminen
  • Avanteen esiinluiskahdus
  • Avannetyrä
  • Suolitukos


Avannepotilaan ohjaus

Ennen leikkausta potilas ja hänen omaisensa voi halutessaan saada ohjausta mm. avannepoliklinikalta esim. leikkaukseen valmistautumisesta, siitä mikä avanne on, miten sitä hoidetaan ja miten se on huomioitava elämän eri osa-alueilla.

Leikkauksen jälkeen suoliavanne potilas kotiutuu useimmiten 7.-10. päivänä. Virtsa-avanne potilas 2-3 viikon sisällä. Kotiutuessaan hänen on osattava hoitaa avannettaan ja vaihtaa avannesidosta. Myös perheenjäsenet saavat tarvittaessa tietoa avanteen hoidosta. Sairaalassa ollessa potilaalle esitellään erilaisia avannesidoksia. Aluksi avannehoitaja vaihtaa avannesidoksen. Jatkossa potilas itse vaihtaa avannesidoksen ohjatusti. Kotiuduttuaan potilas saa tarvittavaa lisäohjausta avannepoliklinikalla toimivilta avannehoitajilta.

Avanteen hoitaminen

Avanteen väriä, kokoa ja ympäröivän ihon kuntoa seurataan. Normaali avanne on punainen ja kostea. Ihon kunto vaikuttaa avannesidoksen pysymiseen tiiviisti iholla ja sen kautta potilaan elämänlaatuun. On hyvä ennaltaehkäistä iho-ongelmien syntymistä hoitamalla ihoa huolellisesti ja hellävaraisesti. Avannepussi vaihdetaan joka toinen päivä tai tarvittaessa useammin ja aluslevy 2-3 kertaa viikossa. Iho puhdistetaan haalealla vedellä ja kuivataan huolellisesti ennen uuden sidoksen kiinnittämistä ettei uloste /virtsa pääse kosketuksiin ihon kanssa.

Avannesidoksia on laaja valikoima, joita kokeilemalla löytyy kullekin sopiva sidos. Avannehoitaja opastaa sidosten valinnassa. Nykyään sidokset ovat hajutiiviitä, kevyitä, eivätkä ne erotu vaatteiden alta. Avannesidoksia on yksi- ja kaksiosaisia. Yksiosaiseen avannesidokseen kuuluu ihonsuojalevy ja avannepussi, jotka ovat kiinteästi kiinni toisissaan. Kaksiosaisessa sidoksessa avannepussin voi vaihtaa ihonsuojalevyä poistamatta. Avannepussin sisältö tyhjennetään wc-pyttyyn. Avannesidos hävitetään polttojätteiden mukana. Käytettyä avannesidosta ei saa huuhdella alas wc-pytystä.

 

Elämä avanteen kanssa

Liikunta
Rauhallista kävelyä suositellaan heti avanneleikkauksen jälkeen. Raskaiden liikuntaharrastusten pariin voi palata kolmen kuukauden kuluttua. Voimakkaita kontaktilajeja tulee välttää tai teettää avanteelle erityinen suojus. Uiminen ja saunominen on myös mahdollista avanteen kanssa. Saunassa avanne tulee suojata liialta lämmöltä esim. pyyhkeellä.

Seksuaalisuus
Toipuminen isosta leikkauksesta vie pitkän ajan ja myös leikkauksen vaikutukset seksuaalisuuteen näkyvät myöhemmin. Avanne ei ole este yhdynnälle. Avanneleikatuilla miehillä voi esiintyä leikkauksen jälkeen erektiohäiriöitä. Näihin on monenlaisia hoitokeinoja, joista saa tietoa hoitavalta lääkäriltä. Naiselle avanneleikkaus saattaa aiheuttaa yhdyntäkipuja, vähentää emättimen joustavuutta, kostumishäiriöitä ja tuntopuutoksia sukupuolielinten alueella. Myönteinen asenne elämään, hyvä itsetunto, kärsivällisyys ja huumori ovat edesauttavia tekijöitä seksuaalisuudessakin.

Ehkäisy ja raskaus
Ehkäisystä tulee huolehtia samalla tavalla kuin ennen avanneleikkausta. Lasten saamiselle avanneleikkaus ei ole este. Usein synnytys tapahtuu normaalisti alateitse, mutta joskus keisarinleikkaus voi olla suositeltava. Haluttaessa virtsa-avanne leikkaukseen menevien potilaiden kannattaa keskustella etukäteen perhesuunnittelusta urologin kanssa.

Ravitsemus
Avanneleikattu ei tarvitse erityistä ruokavaliota. Hyvän ruokavalion kulmakivinä ovat monipuolisuus, tasapainoisuus, kohtuus ja nautittavuus. Ravitsemukseen liittyvää ohjausta saa avannehoitajalta tai ravitsemusterapeutilta. Suolen tukkeumien välttämiseksi ruoka pitää pureskella huolella. Nesteen nauttiminen vasta aterian jälkeen edistää ruuan huolellista pureskelua ja vähentää ilman nielemistä aterioinnin aikana. Vuorokaudessa nestettä pitäisi juoda ainakin 2 litraa. Ohutsuoliavannepotilaan eritteen mukana elimistöstä poistuu natriumia, joka voidaan korvata lisäämällä ruokaan suolaa.

Ravitsemukseen liittyviä erityispiirteitä

Suolitukoksen tai mahakipua voivat aiheuttaa mm. seuraavat ruoka-aineet:

  • tomaatti
  • viinirypäleet
  • kuitupitoiset vihannekset, esim. parsa
  • raa’at porkkanat, kasvikset, kukkakaalit
  • sienet
  • pähkinät, mantelit
  • sitrushedelmät lohkoina (ei mehuksi puritettuna)
  • kookos
  • kuivatut hedelmät

Löysää ulostetta voivat aiheuttaa mm. seuraavat ruoka-aineet:

  • päärynät, luumut
  • suuret määrät sokeria
  • makeutusaineet
  • alkoholipitoiset juomat

 

Kiinteää ulostetta voivat aiheuttaa mm. seuraavat ruoka-aineet:

  • makaronit, spagetti ja riisi
  • banaani
  • juusto
  • tee

Ilmavaivoja voivat aiheuttaa mm. seuraavat ruoka-aineet:

  • sipuli, kaali, retikka ja palkokasvit, esim. herneet
  • keinotekoiset makeutusaineet mm. ksylitoli ja sorbitoli
  • hiilihappoiset juomat


Hoitotarvikejakelu

Hoitotarvikkeet potilas saa maksutta kotipaikkakunnan terveyskeskuksesta tai erillisestä hoitotarvikejakelusta avannehoitajan todistuksella. Avannevälineiden valikoimassa on myös erilaisia lisätarvikkeita, joista saa tietoa avannehoitajalta.


Sosiaaliturva

Maksuista, tuista ym. asioista saa tietoa sairaalan sosiaalityöntekijältä ja avannehoitajalta.

Hyödyllisiä linkkejä

- Finnilco ry  (avanneleikattujen yhdistys)  www.finnilco.fi
- Kansaneläkelaitos www.kela.fi
- Lounais-Suomen syöpäyhdistys www.lssy.fi


Sisällöstä vastaa TYKS 216, sisältö tarkistettu 8/2011

h_ avanne h_avannepotilas h_avanteen hoito h_suoliavanne h_suolistoavanne h_virtsaavanne h_ohutsuoliavanne h_ paksusuoliavanne h_stoma