Potilasohje/ i /gynekologia /Vsshpst2008.1fi
på svenska
Sinusta on tullut Naistentautien poliklinikalle lähete sterilisaatiota varten. Tässä kirjeessä on mukana aika poliklinikkakäynnille, jossa tehdään lopullinen päätös sterilisaatiosta ja menetelmästä, jolla se tehdään. Varsinainen toimenpide tehdään myöhemmin.
- Sterilisaatio on pysyvä ehkäisymenetelmä, johon päädytään, jos muut ehkäisymenetelmät eivät sovi.
- Sterilisaatiota haluavan henkilön tulee olla yli 30-vuotias tai hänellä itsellään tai puolisolla on yhteensä 3 lasta.
- Sterilisaatiossa suljetaan munatorvet niin, että hedelmöittyminen estyy.
- Sterilisaatio ei vaikuta kuukautiskiertoon, kuukautisvuodon määrään eikä kuukautiskipuihin.
- 9 % steriloiduista naisista katuu myöhemmin päätöstään.
- Sterilisaatiot on perinteisesti tehty vatsaontelon tähystyksessä (laparoskopia), jossa munanjohtimet on puristettu tukkoon sitä varten suunnitelluilla instrumenteilla, ns. klipseillä.
- Munanjohtimet voidaan sulkea myös kohduntähystyksessä (hysteroskopia) erityisillä pysyvillä istutteilla (mikroimplantti), jotka arpeuttavat munatorven tukkoon.
- Molemmissa menetelmissä elimistöön jää vierasta materiaalia sulkemaan munanjohtimet.
Laparoskooppinen toimepide
Edut
- pieni toimenpide
- turvallinen
Haitat
- Vaatii nukutuksen
- Komplikaatioita 3 %:ssa, vakavia 0,45 %:ssa
- Raskausriski 0,23 % (kolmannes raskauksista kohdunulkoisia)
Hysteroskooppinen toimenpide
Edut
- Pieni toimenpide
- Ei yleensä vaadi nukutusta
- Turvallinen, ei vakavia komplikaatioita
- Ei arpia
Haitat
5 %:ssa ei onnistu, syynä kohdun rakennepoikkeavuudet tai munatorvien supistuminen toimenpiteessä, jolloin implanttia ei saada paikalleen
- Raskausriski 0,12 %
- Toimenpiteen jälkeen 3 kk ajan käytettävä muuta ehkäisyä
sisällöstä vastaa TYKs Naistenklinikka, sisältö tarkistettu 5/2011
h_si h_sterilisaatio h_essure h_implantti
|
