Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Allergologia
 
Anestesiologia ja kivun hoito
 
Iho- ja sukupuolitaudit
 
Keuhkosairaudet
 
Kirurgia
 
Korva-, nenä, -ja kurkkutaudit
 
Lasten sairaudet
 
Lastenkirurgia
 
Lastentaudit
 
» Astma, allergia ja ihottuma
 
Lasten neurologia
 
Vastasyntyneen hoito
 
Virtsa- ja suolistovaivat
 
Äidinmaito-ohjeet
 
Muuta tietoa
 
Naistentaudit ja synnytykset
 
Neurologia
 
Ortopedia ja traumatologia
 
Psykiatria
 
Silmäsairaudet
 
Sisätaudit
 
Suusairaudet
 
Syöpätaudit
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Sivukartta
 
Tietoa ohjepankista
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa sairauksista ja hoidosta | Lasten sairaudet | Lastentaudit | Astma, allergia ja ihottuma
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

Ruoka-allergisen lapsen tutkimukset erikoissairaanhoidossa



Potilasohje / i / Lastentaudit

Ruoka-allergiaa epäiltäessä voidaan tehdä esimerkiksi seuraavanlaisia tutkimuksia.

Avoin altistus

Avoimella altistuksella voidaan testata esim. maidon, viljan tai lääkeaineiden aiheuttamia allergiaoireita. Altistettavaa ainetta annetaan suun kautta suurenevina annoksina. Annosten väli on noin 15 - 60 minuuttia. Aikaa altistukseen kannatta varata noin kolme tuntia. Jos oireita ei poliklinikalla suoritetun altistuksen aikana ilmene, niin altistusta jatketaan kotona annettujen ohjeiden mukaisesti. Kotiseurantaa varten annetaan arviointilomake, johon merkitään lapselle mahdollisesti ilmaantuvat oireet. 

Kaksoissokkoaltistus

Tätä menetelmää käyttämällä saadaan mahdollisimman luotettava ja puolueeton tulos. Kaksoissokkomenetelmällä voidaan testata esim. maidon, viljan tai lääkeaineiden aiheuttamia allergiaoireita. Altistus suoritetaan satunnaisessa järjestyksessä altistettavalla aineella ja verrokilla 1 – 2 viikon välein. Verrokki on aine, joka ei aiheuta lapselle allergiaoireita. Maitokeittiö, apteekki tai vastaava toimittaa koodimerkinnällä varustetut altistettavat aineet. Hoitohenkilökunta ei tiedä missä järjestyksessä lapsi saa kokeiltavan aineen ja verrokin. Altistettavaa ainetta annetaan suun kautta suurenevina annoksina. Annosten väli on noin 15-60 minuuttia. Altistuskäyntejä allergiapoliklinikalle tulee vähintään kaksi. Aikaa yhtä altistuskertaa varten kannattaa varata noin kolme tuntia.

Jos oireita ei poliklinikalla suoritetun altistuksen aikana ilmene, niin altistusta jatketaan kotona annettujen ohjeiden mukaisesti. Kotiseurantaa varten annetaan arviointilomake, johon merkitään lapselle mahdollisesti ilmaantuvat oireet.  Lopullinen tulos kaksoissokkoaltistuksesta arvioidaan vasta, kun molemmat altistukset on asianmukaisesti suoritettu.

Ihopistokoe

Ihopistokoe eli prick-testi on allergian perustutkimus. Sen avulla selvitetään herkistymistä mm. siitepölyille, eläinhilseille, ruoka-aineille tai erilaisille kemikaaleille. Koe tehdään kyynärvarren sisäsivulle tai selän iholle. Testiaineet laitetaan iholle pääasiassa pieninä pisaroina. Kunkin pisaran kohdalta ihoa kosketetaan lansetin kärjellä noin millimetrin syvyydeltä. Allerginen reaktio näkyy viidentoista minuutin kuluessa iholle nousevana paukamana. Ihon pistotestillä voidaan osoittaa herkistyminen kyseiselle allergeenille. Alle 3 mm kokoisella reaktiolla ei ole merkitystä. Herkistyminen ei välttämättä merkitse oireista allergiaa. Mitä suurempi ihon pistotestireaktio on, sitä todennäköisempi on oireinen allergia. Vehnä- ja soija-allergian osoittamisessa ihotesti ei ole yhtä luotettava kuin maito- ja muna-allergiassa.  Lasta hoitava lääkäri kertoo perheelle tutkimustulokset.
(linkki potilasohjeeeseen)

Seerumin IgE- vasta-aineet = verinäyte

Välittömässä, IgE-välitteisessä eli atooppisessa allergiassa lisääntyvät allergeenispesifiset vasta-aineet. Niitä voidaan mitata ihopistokokeiden lisäksi myös immunologisella menetelmällä seerumista. Mitä enemmän spesifisiä IgE-vasta-aineita kyseistä allergeenia kohtaan todetaan, sitä suurempi on oireisen allergian todennäköisyys.

Tutkimusta käytetään:

  • kun ihopistokokeita ei ole saatavilla lainkaan tai niitä ei ole epäillylle allergeenille
  • kun ihokokeita ei voida tehdä esim. pitkän matkan, potilaan antihistamiinilääkityksen tai laaja-alaisen ihottuman takia
  • esitietojen tukena spesifisen allergiadiagnoosin vahvistamiseksi
    Vehnä- ja soija-allergian osoittamisessa IgE-määritys ei ole yhtä luotettava kuin maito- ja muna-allergiassa. Jos IgE-pitoisuus tavallisia ruoka-allergeeneja (muna, maito, kala, pähkinä, vehnä, soija) kohtaan on < 0.35 kU/l, on välitön allerginen reaktio ruuan nauttimisen yhteydessä epätodennäköistä, joten ruuan voi tällöin kokeilla kotona. Viivästyneitä altistusoireita ei voi IgE-tason perusteella ennustaa.



Sisällöstä vastaa TYKS / Lasten ja nuorten astma- ja allergiapoliklinikka, sisältö tarkistettu 2 / 2014

h_ruokaallergia h_avoinaltisus h_kaksoisokkoaltistus h_ihopistokoe



Sari Laitinen 27.02.2014

Takaisin
Takaisin