Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Allergologia
 
Anestesiologia ja kivun hoito
 
Iho- ja sukupuolitaudit
 
Keuhkosairaudet
 
Kirurgia
 
Korva-, nenä, -ja kurkkutaudit
 
Lasten sairaudet
 
Naistentaudit ja synnytykset
 
Gynekologiset leikkaukset
 
Gynekologinen päiväkirurgia
 
Gynekologiset tutkimukset
 
Urogynekologia
 
Keskenmeno
 
Lapsettomuuden hoito
 
Andrologia
 
Raskaus ja synnytys
 
SERI
 
Seksuaaliterveys
 
» Syöpä -ohjeita potilaalle
 
Syöpä - ohjeita henkilökunnalle
 
Solumuutokset
 
Linkkejä
 
Neurologia
 
Ortopedia ja traumatologia
 
Psykiatria
 
Silmäsairaudet
 
Sisätaudit
 
Suusairaudet
 
Syöpätaudit
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Sairaalat, osastot ja palvelut
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Tietoa ohjepankista
 
Sivukartta
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa sairauksista ja hoidosta | Naistentaudit ja synnytykset | Syöpä -ohjeita potilaalle
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

Rypäleraskaus



Potilasohje / e / Gynekologia / T322rypäle2011.1fi 
på svenska

Mikä rypäleraskaus on?

Rypäleraskaus (mola hydatidosa) on istukkaperäinen sairaus, jossa istukka muuttuu nesteen täyttämiksi rakkuloiksi. Rypäleraskauden ja istukkasyövän syytä ei tunneta. Rypäleraskaus voi olla täydellinen (sikiö ei kehity) tai epätäydellinen (sikiö voi kehittyä). Sairauteen voi liittyä pahanlaatuisuuden riski, sillä pieni osa rypäleraskauksista kehittyy ns. invasiiviseksi molaksi tai istukkasyöväksi (Suomessa 2-4 istukkasyöpää vuodessa). Potilailla, joilla on ollut yksi rypäleraskaus, on kohonnut riski saada myöhemmissä raskauksissa istukkasairaus. Istukkasairauksien ja istukkatyöpäpotilaiden ennuste on erittäin hyvä, käytännössä lähes kaikki paranevat.

 

Oireet ja löydökset

Rypäleraskauden oireena on usein verinen vuoto. Kohtu saattaa olla raskauden kestoon nähden kookas ja ultraäänitutkimuksessa voidaan todeta rypäleraskaudelle tyypillinen lumisademainen kuva. Usein rypäleraskaus todetaan kuitenkin ns. yllätyslöydöksenä alkuraskauden keskenmenon yhteydessä otetusta kaavintanäytteestä.

Hoito

Imutyhjennys

Rypäleraskauspotilaan kohtu tyhjennetään imutyhjennyksellä (erillinen ohje),  jonka jälkeen potilasta seurataan tarkoin verinäytteistä tutkittavan istukkahormoniarvon (hCG) avulla ja otetaan keuhkokuva. Istukkahormonin määrä veressä normalisoituu yleensä ilman hoitoa, mutta jos se ei pienene tai se alkaa nousta, aloitetaan solunsalpaaja- eli sytostaattihoito.

Seuranta

Uutta raskautta ei suositella rypäleraskauden jälkeen 6-12 kuukauteen. Ehkäisyksi sopivat e-pillerit, mikäli ei ole muita esteitä niiden käytölle. Raskautta yrittäneistä sytostaattihoidetuista potilaistakin valtaosa tulee myöhemmin raskaaksi. Seuraavassa raskaudessa suositellaan alkuraskauden ultraäänitutkimuksen tekemistä sekä istukan tutkimista raskauden jälkeen.


sisällöstä vastaa TYKS 322, sisältö tarkistettu 5/2011

h_raskaus h_rypäleraskaus h_mola h_tgyn


Leena-Kaisa Kääriä 04.05.2011

Takaisin
Takaisin