Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Hengitysvajepotilaan hoito VSSHP:ssä
 
Haavanhoito-opas
 
» Perusterveydenhuolto
 
Influenssa VSSHP:ssä
 
Sairaalat, osastot ja palvelut
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Tietoa ohjepankista
 
Sivukartta
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa ammattilaiselle | Perusterveydenhuolto
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

Ruoka-allergia, kouluterveydenhuolto (hk)



Ohje perusterveydenhuollon ammattilaisille / e / Hoitoreitit / H070kouluterv2005.1fi

Ohjeet ja todistus ruokavaliosta päivähoitoon/kouluun

  • Useimmat varhaislapsuuden ruoka-allergioista häviävät kouluikään mennessä. Tarpeettomat ruokarajoitteet pyritään purkamaan neuvolaiässä.

  • Osa varhaislapsuudessa maitoallergiaa sairastavista lapsista sietää myöhemmin pieniä määriä maitoa, vaikka jäljelle jää jonkinasteinen suolioireinen ja valkuaismäärästä riippuva maitovalkuaisen yliherkkyys (erotusdiagnostinen ongelma laktoosi-intoleranssin suhteen). Myös vilja-allergiaan saattaa liittyä samanlainen ilmiö. Oireet tulevat viiveellä ja vasta suurista antigeenimääristä. Mitään yksittäistä allergiatestiä tämän allergiatyypin osoittamiseksi ei ole käytettävissä. Koska oireet riippuvat altistuksen kestosta ja määrästä, eliminaation tulisi kestää 2-4 viikkoa. Tämä on kouluikäiselle usein vaikea toteuttaa (käytännössä 2-4 viikkoa ilman maitotuotteita, sitten altistus vähälaktoosisella maidolla). Yleensä lapset itse mieluummin säätelevät maitomäärän sellaiseksi, että pärjäävät oireiden kanssa. Ei tiedetä, onko tiukasta välttämisdieetistä hyötyä tai haittaa.

  • Mahdolliset jäljelle jääneet yleisoireiset allergiat ilmenevät samankaltaisina kuin varhaislapsuudessakin (nokkosrokko, lehahtava ihottuma, kasvojen, vartalon ja nivelten turvottelu). Hoitona on oireen aiheuttaneen ruoka-aineen välttäminen.

  • Voimakkaita oireita saaneilla potilailla anafylaktiset reaktiot ovat mahdollisia (esim pähkinästä). Tällöin potilaalla on syytä olla kertakäyttöinen adrenaliiniruisku aina mukanaan (esim Epipen). Voimakas liikuntasuoritus yhdessä allergian ja altistuksen kanssa voi myös laukaista ns. rasitusanafylaksian (liitetty erityisesti vilja-allergiaan).

  • Noin 20 % teini-ikäisistä on allergisoitunut koivun tai heinien siitepölylle. Heistä n. 60 % saa suu-, huuli-, iho- tai vatsaoireita tuoreista juureksista, vihanneksista ja hedelmistä. Oireiden aiheuttaja on yleensä helppo havaita ja siten helppo välttää. Siitepölykautena oireet ovat voimakkaimmillaan. Potilas saattaa sietää kyseisiä tuotteita muina aikoina, jolloin niitä ei myöskään tarvitse välttää. Nämä allergiat ovat yleensä pysyviä eikä nykytietämyksen mukaan siitepölyallergioiden siedätyshoidoilla saada apua näihin oireisiin. Vaikeat ristiallergiat ovat harvinaisia.


sisällöstä vastaa VSSHP Hoitoreitit, sisältö tarkistettu 05/2008

h_allergia h_atopia h_laktoosi-intoleranssi h_ihottuma h_ruokavalio  h_ravitsemus h_kouluterveydenhuolto h_h070 h_16813


Eva Koli 27.01.2009

Takaisin
Takaisin