Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Allergologia
 
Anestesiologia ja kivun hoito
 
Iho- ja sukupuolitaudit
 
Keuhkosairaudet
 
Kirurgia
 
Korva-, nenä, -ja kurkkutaudit
 
Lasten sairaudet
 
Lastenkirurgia
 
Lastentaudit
 
Vastasyntyneen hoito
 
» Virtsa- ja suolistovaivat
 
Äidinmaito-ohjeet
 
Muuta tietoa
 
Naistentaudit ja synnytykset
 
Neurologia
 
Ortopedia ja traumatologia
 
Psykiatria
 
Silmäsairaudet
 
Sisätaudit
 
Suusairaudet
 
Syöpätaudit
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Sairaalat, osastot ja palvelut
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Tietoa ohjepankista
 
Sivukartta
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa sairauksista ja hoidosta | Lasten sairaudet | Virtsa- ja suolistovaivat
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

Lasten yö- ja päiväkastelu



Potilasohje / i / Lasten sairaudet / T412kastelu2004.1fi 
På svenska

Ohjeita lasten yö- ja päiväkastelun hoitamiseksi

1.  Yökastelu 

Mikäli yökastelu on ollut koko iän ilman, että olisi välillä ollut 1-2 viikon tai pitempiä kuivia jaksoja, tulee mahdolliset rakenteelliset poikkeavuudet virtsateissä selvittää. Tämä vaatii lastenkirurgin tai lastenlääkärin tutkimusta sekä ultraääni- ja röntgen / magneettitutkimuksia. Mahdollisesti tarvitaan myös virtsarakon tähystys ja painetutkimukset (urodynaaminen tutkimus).

Mikäli yökastelu on alkanut uudelleen pidemmän kuivan vaiheen jälkeen, eikä päiväkastelua ilmene, riittää yleensä iltajuomisen rajoittaminen, Minirin-lääkitys, hälytyspatja tai vastaava. Pimeässä nukkuminen vähentää yökastelua.

2. Päiväkastelu 

Mikäli päiväkastelua on esiintynyt yli 4-vuotiaalla lapsella koko iän joka päivä, ovat rakenteelliset poikkeavuudet virtsateissä todennäköisiä. Tämä takia on lastenkirurgin tutkimus tarpeen. Virtsateiden ultraääni, rakon rtg-kuvaus, urodynaaminen tutkimus (selvittää rakon ja rakonkaulan lihasten reaktiot rakon täyttyessä) sekä rakon tähystys ovat yleensä tarpeen.

Mikäli päiväkastelu ilmenee vasta myöhemmin, niin että lapsi on välillä oppinut kuivaksi, on syynä usein virtsateiden hermotuksen hidas kypsyminen. Tällöin löytyy suvusta vastaavaa vikaa. Yleensä tila menee itsestään ohi puberteettiin mennessä. Koska ongelma on varsinkin koululaiselle kovin kiusallinen, on mahdollisuus "opettaa" virtsarakko toimimaan normaalisti jo aiemmin. Ultraänitutkimuksen lisäksi tarvitaan yleensä urodynaaminen tutkimus ja rakon tähystys (pitkällinen vähäoireinen rakkotulehdus näkyy tähystyksessä). Allergiat tulee myös huomioida rakkoa ärsyttävinä tekijöinä.

Päiväkastelun hoito on periaatteessa :

  • Ummetuksen hoito, koska ummetus lisää kastelua.
  • Tiheään pissalla käynti (kolmen  tunnin välein päivällä), koska usein kasteleminen tapahtuu pitkän pidättelyn jälkeen, kun tilanne laukeaa esim. koulusta kotiin ehdittyä housut kastuvat kotiovea avattavissa Hälyttävä kello, mikä ilmoittaa, milloin on aika käydä pissalla.( yleensä kolmen  tunnin jaksotus, myös koulutuntien aikana)
  • Säännölliset kontrollit hoitavalla lääkärillä.
  • Tarkka pissaus- ja kastelupäiväkirjan pitäminen.
  • Kannustaminen; ongelma on yleinen ja menee ohi itsestäänkin, mutta hoidolla nopeutetaan paranemista.
  • lääkehoito
    • Cystrin, Detrusitol - rauhoittaa ylivilkkaan rakon
    • antimikrobilääke rakkotulehduksen hoitoon

3.  Neurogeeninen rakko

Neurogeeninen rakko kehittyy esimerkiksi  lapsille, joilla on ollut avoin selkäydinkanava (meningomyelocele, . spastisiteetti (CP, diplegia tai tetraplegia ) tai selkäydin tai aivovamma trauman seurauksena. Näiden hoito on monimutkaisempi ja vaatii lastenneurologin ja lastenkirurgin yhteistoimia.

4. Pieni rakko 

Esimerkiksi virtsaputken läppään liittyy rakon limakalvon vaurioituminen jo sikiökaudella niin, että rakko ei enää kunnolla kasva. Silloin oireena on usein tiheävirtsaisuus ja toisinaan myös kastelu. Hoito on yksilöllinen ja vaatii lastenkirurgin tutkimusta ja hoitoa.

5. Tiheävirtsaisuus

Tiheävirtsaisuus ilman kastelua johtuu usein joko rakon lievästä ärsytyksestä tulehduksen takia tai rakon lihaksiston yliherkästä supistelusta. Urodynaaminen tutkimus ja rakontähystys paljastavat yleensä syyn. Lääkitys (Cystrin) auttaa usein, mutta rakon voi myös opettaa harvempiin pissauskertoihin.

6. Nauruun liittyvä kastelu

Toisilla kastelu ilmenee vain kovan nauramisen yhteydessä. Suvussa on miltei aina ollut ennenkin samaa oiretta. Tila menee yleensä ohi puberteetissa, mutta osalle se jää lievänä vaivaamaan aikuisenakin. Mitään hyvää hoitoa oireelle ei ole.

7. Ponnistuskastelu

Ponnistamiseen liittyvä lirahtelu kuvastaa heikkoa rakonsulkijaa ja / tai lantionpohjan lihaksistoa. Myös joidenkin leikkausten jälkeen saattaa kyseinen oire vaivata kuukausia tai joskus jopa pysyvästi (rakonkaulan leikkaukset, peräsuolen laajat leikkaukset, lanneselän leikkaukset). Lanneselän välilevytyrä aiheuta vastaavaa oiretta (yleisemmin aikuisilla) Lapsilla myös nopea epätäydellinen pissaus voi aiheuttaa tätä oiretta. Ilmeisesti rakonsulkija ei tällöin ole ehtinyt normaalisti vielä sulkeutua. Oire ilmenee tällöin vain välittömästi pissaamisen jälkeen, hosuja ylös nostettaessa tai WC:stä pois lähdettäessä. Pieni lirahtaminen tai tiputtelu pissaamisen jälkeen housuihin voi johtua myös esinahan alle tai emättimeen joutuneesta pissasta. Tällöinkin kastuminen tulee esiin housuja ylös vetäessä. Ponnistamiseen liittyvä kastelu on syytä tutkituttaa lastenkirurgilla.

8. Muuta

Mitakin syitä (kuten psykkisiä, lääkkeiden käyttöön liittyviä) on ja lisäksi syitä voi olla useita samanaikaisesti. Siksi aluksi kannatta selvittää mahdolliset syyt ennen hoitokokeiluja. Syyn selvittämiseen usein riittää hyvä ja tarkka esitieto ja oireiston tarkka selvitys

Kastelupäiväkirja 1

Kastelupäiväkirja 2


Sisällöstä vastaa TYKS 412, sisältö tarkistettu 11 / 2011

h_yökastelu h_kastelu h_virtsaus h_enuresis


01.11.2011

Takaisin
Takaisin