Potilasohje / i / Lasten sairaudet / T412kastelu2004.1fi
På svenska
Ohjeita lasten yö- ja päiväkastelun hoitamiseksi
1. Yökastelu
Mikäli yökastelu on ollut koko iän ilman, että olisi välillä ollut 1-2 viikon tai pitempiä kuivia jaksoja, tulee mahdolliset rakenteelliset poikkeavuudet virtsateissä selvittää. Tämä vaatii lastenkirurgin tai lastenlääkärin tutkimusta sekä ultraääni- ja röntgen / magneettitutkimuksia. Mahdollisesti tarvitaan myös virtsarakon tähystys ja painetutkimukset (urodynaaminen tutkimus).
Mikäli yökastelu on alkanut uudelleen pidemmän kuivan vaiheen jälkeen, eikä päiväkastelua ilmene, riittää yleensä iltajuomisen rajoittaminen, Minirin-lääkitys, hälytyspatja tai vastaava. Pimeässä nukkuminen vähentää yökastelua.
2. Päiväkastelu
Mikäli päiväkastelua on esiintynyt yli 4-vuotiaalla lapsella koko iän joka päivä, ovat rakenteelliset poikkeavuudet virtsateissä todennäköisiä. Tämä takia on lastenkirurgin tutkimus tarpeen. Virtsateiden ultraääni, rakon rtg-kuvaus, urodynaaminen tutkimus (selvittää rakon ja rakonkaulan lihasten reaktiot rakon täyttyessä) sekä rakon tähystys ovat yleensä tarpeen.
Mikäli päiväkastelu ilmenee vasta myöhemmin, niin että lapsi on välillä oppinut kuivaksi, on syynä usein virtsateiden hermotuksen hidas kypsyminen. Tällöin löytyy suvusta vastaavaa vikaa. Yleensä tila menee itsestään ohi puberteettiin mennessä. Koska ongelma on varsinkin koululaiselle kovin kiusallinen, on mahdollisuus "opettaa" virtsarakko toimimaan normaalisti jo aiemmin. Ultraänitutkimuksen lisäksi tarvitaan yleensä urodynaaminen tutkimus ja rakon tähystys (pitkällinen vähäoireinen rakkotulehdus näkyy tähystyksessä). Allergiat tulee myös huomioida rakkoa ärsyttävinä tekijöinä.
Päiväkastelun hoito on periaatteessa :
- Ummetuksen hoito, koska ummetus lisää kastelua.
- Tiheään pissalla käynti (kolmen tunnin välein päivällä), koska usein kasteleminen tapahtuu pitkän pidättelyn jälkeen, kun tilanne laukeaa esim. koulusta kotiin ehdittyä housut kastuvat kotiovea avattavissa Hälyttävä kello, mikä ilmoittaa, milloin on aika käydä pissalla.( yleensä kolmen tunnin jaksotus, myös koulutuntien aikana)
- Säännölliset kontrollit hoitavalla lääkärillä.
- Tarkka pissaus- ja kastelupäiväkirjan pitäminen.
- Kannustaminen; ongelma on yleinen ja menee ohi itsestäänkin, mutta hoidolla nopeutetaan paranemista.
- lääkehoito
- Cystrin, Detrusitol - rauhoittaa ylivilkkaan rakon
- antimikrobilääke rakkotulehduksen hoitoon
3. Neurogeeninen rakko
Neurogeeninen rakko kehittyy esimerkiksi lapsille, joilla on ollut avoin selkäydinkanava (meningomyelocele, . spastisiteetti (CP, diplegia tai tetraplegia ) tai selkäydin tai aivovamma trauman seurauksena. Näiden hoito on monimutkaisempi ja vaatii lastenneurologin ja lastenkirurgin yhteistoimia.
4. Pieni rakko
Esimerkiksi virtsaputken läppään liittyy rakon limakalvon vaurioituminen jo sikiökaudella niin, että rakko ei enää kunnolla kasva. Silloin oireena on usein tiheävirtsaisuus ja toisinaan myös kastelu. Hoito on yksilöllinen ja vaatii lastenkirurgin tutkimusta ja hoitoa.
5. Tiheävirtsaisuus
Tiheävirtsaisuus ilman kastelua johtuu usein joko rakon lievästä ärsytyksestä tulehduksen takia tai rakon lihaksiston yliherkästä supistelusta. Urodynaaminen tutkimus ja rakontähystys paljastavat yleensä syyn. Lääkitys (Cystrin) auttaa usein, mutta rakon voi myös opettaa harvempiin pissauskertoihin.
6. Nauruun liittyvä kastelu
Toisilla kastelu ilmenee vain kovan nauramisen yhteydessä. Suvussa on miltei aina ollut ennenkin samaa oiretta. Tila menee yleensä ohi puberteetissa, mutta osalle se jää lievänä vaivaamaan aikuisenakin. Mitään hyvää hoitoa oireelle ei ole.
7. Ponnistuskastelu
Ponnistamiseen liittyvä lirahtelu kuvastaa heikkoa rakonsulkijaa ja / tai lantionpohjan lihaksistoa. Myös joidenkin leikkausten jälkeen saattaa kyseinen oire vaivata kuukausia tai joskus jopa pysyvästi (rakonkaulan leikkaukset, peräsuolen laajat leikkaukset, lanneselän leikkaukset). Lanneselän välilevytyrä aiheuta vastaavaa oiretta (yleisemmin aikuisilla) Lapsilla myös nopea epätäydellinen pissaus voi aiheuttaa tätä oiretta. Ilmeisesti rakonsulkija ei tällöin ole ehtinyt normaalisti vielä sulkeutua. Oire ilmenee tällöin vain välittömästi pissaamisen jälkeen, hosuja ylös nostettaessa tai WC:stä pois lähdettäessä. Pieni lirahtaminen tai tiputtelu pissaamisen jälkeen housuihin voi johtua myös esinahan alle tai emättimeen joutuneesta pissasta. Tällöinkin kastuminen tulee esiin housuja ylös vetäessä. Ponnistamiseen liittyvä kastelu on syytä tutkituttaa lastenkirurgilla.
8. Muuta
Mitakin syitä (kuten psykkisiä, lääkkeiden käyttöön liittyviä) on ja lisäksi syitä voi olla useita samanaikaisesti. Siksi aluksi kannatta selvittää mahdolliset syyt ennen hoitokokeiluja. Syyn selvittämiseen usein riittää hyvä ja tarkka esitieto ja oireiston tarkka selvitys
Kastelupäiväkirja 1
Kastelupäiväkirja 2
Sisällöstä vastaa TYKS 412, sisältö tarkistettu 11 / 2011
h_yökastelu h_kastelu h_virtsaus h_enuresis
|
