Potilasohje / i / Keuhkosairaudet/ VVSHP
på svenska
Kuorsaavat lähimmäiset ovat olleet vuosia vitsien aiheina. Todellisuus on osoittanut kuitenkin, että kuorsaavan perheenjäsenen oma ruumiillinen ja henkinen terveys voi olla vaarassa. Tilanne voi aiheuttaa, paitsi sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia, ristiriitoja perhe-elämässä ja ihmissuhteissa. Työkyky heikentyy tai seurauksena voi olla jopa työkyvyttömyys.
Miehet kuorsaavat useammin kuin naiset. Suomalaisista miehistä noin 10 % kuorsaa aina tai lähes aina nukkuessaan. Vaikka kuorsaus onkin riskitekijä, ei kaikille kuorsaajille kehity uniapneaa.
Apnealla tarkoitetaan yli 10 sekunnin pituista unenaikaista hengityspysäystä, jolloin useimmiten hengitysliikkeet ovat olemassa, mutta ilmavirta on pysähtynyt ylempien hengitysteiden alueelle ilmaantuvan virtausesteen vuoksi. Jos apneoita on alle 10 tunnissa, se harvoin tämänasteisena aiheuttaa oireita. Vaikeassa taudissa unenaikainen hengitys on jatkuvasti häiriintynyttä. Varsinaisesti uniapneataudista puhutaan, jos potilaalla on sekä todettavia unenaikaisia hengityskatkoja että myös selviä siitä aiheutuneita oireita.
Uniapnean oireet
- Vuosia kestänyt jokaöinen äänekäs kuorsaus (90-100%), levoton yöuni, havahtumiset ja yöhikoilu kuuluvat taudin oireisiin.
- Unenaikaiset hengityskatkokset kiinnittävät yleensä huolestuneen vuodekumppanin huomion.
- Päiväaikainen väsymys voi olla lieväasteista tai pahimmillaan pakonomaista nukahtelua esim. rattiin, kokouksissa, seurustellessa ym. Muistihäiriöt ja keskittymiskyvyn vaikeudet ovat yleisiä, tihentynyt virtsaamisen tarve öisin ja levottomat jalat.
- Häiriintynyt uni johtaa todennäköisesti voimakkaan väsymyksen seurauksena persoonallisuuden muutoksiin, ärtyneisyyteen, äkkipikaisuuteen jopa väkivaltaisuuteen ja toisaalta yleiseen masennukseen. Perhe-elämä ja työelämä vaikeutuvat, sosiaaliset suhteet kapeutuvat.
- Edelleen aamupäänsärky ja impotenssi liittyvät usein oireistoon.
Uniapnea-potilaan oirekuva
- Noin 70 % potilaista on ylipainoisia, kehon lihavuusindeksi BMI yli 28. (BMI = paino kg/pituus neliömetreinä) Ylipaino on vakava riskitekijä.
- Rakenteellisesti ahdas nielu, pienileukaisuus, kookas kieli, nenän ja nielun ahtauttavat muutokset, polyypit, suuret risat ja rasvan kertyminen ylempiin hengitysteihin ovat yleisiä taustatekijöitä.
Apnean syntymekanismit
Nukkuessa pehmeä kitalaki imeytyy nielun takaseinään, ylähengitystiet tavallaan lukkiutuvat, ilmavirta ei kulje ja tulee hengityskatkos. Hengitystä säätelevät elimistön mekanismit havahduttavat potilaan ja tukehtuminen estyy. Toistuvien havahtumisien vuoksi uni muuttuu pinnalliseksi ja rikkonaiseksi. Seuraa univaje ja väsymystila.
Yöllisiin hengityskatkoksiin liittyy lisäksi ohimenevä hapenpuute ja rintakehän lisääntynyt paine hengitysyritysten aikana kuormittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä. Riski sairastua verenpainetautiin, sydämen rytmihäiriöihin ja sydämen vajaatoimintaan sekä aivoverenkierron häiriöihin lisääntyy.
Uniapnean hoito
Noin 70 % uniapnea-potilaista on ylipainoisia. Yksi tärkeimmistä taudin hoitokeinoista on laihdutus. Jo noin 5-10 % painonpudotuksella saadaan paranemista aikaan. Laihdutusta voit yrittää yksin, mutta se on usein vaikeata. Voit kysyä neuvoa paikkakuntasi terveyskeskuksesta, voit liittyä mahdollisiin laihdutusryhmiin ym.,joka tapauksessa tärkeintä on oma tahtosi ja aloitteellisuutesi. Kysy asiasta lisää henkilökunnalta.
Muista
Säännöllinen liikunta auttaa laihdutuksessa, virkistää ja "tuulettaa". Kävele, pyörälle, ui, hiihdä, joku liikuntalaji on sopiva juuri sinulle. Älakä unohda, että myös arkiaskareet kuten siivous, lapiointi, portaitten nousu tai halonhakkuu ovat liikuntaa. Esimerkiksi yksi tunti kävelyä 4,5 km/t ja yksi tunti siivousta kuluttavat kumpikin 250 kcal.
Ylipainoisuuden monet muut riskitekijät kuten sokeritauti ja verenpainetauti pysyvät näinollen myös aisoissa.
Alkoholi
Alkoholi rentouttaa ja veltostuttaa jo pieninä määrinä nielun lihaksia ja lamaa hengityskeskusta. Alkoholin nauttiminen saataa ratkaisevasti pahentaa uniapneaa. Alkoholi myös lihottaa !
Tupakka
Pitkäaikainen tupakointi on ärsyttävä tekijä ja lisäkuormitus ylempien hengitysteiden limakalvoille ja edistää näin kudosten veltostumista ja hengitysteiden ahtautumista. Tupakka aiheuttaa kroonista keuhkoputkientulehdusta, joka yhdessä uniapnean kanssa on erityisen suuri riskitekijä.
Lääkkeet
Millään yksittäisellä lääkeaineella ei ole pystytty osoittamaan varmaa edullista vaikutusta uniapneaan. Rauhoittava lääke ja unilääke, jotka sekä lamaavat hengityskeskusta että lisäävät nielun lihasten veltostumista on ehdottomasti syytä välttää. Unettomuuteen ja huonounisuuden taustalla saattaa olla pelkästään uniapnea, joka näistä lääkeistä vain pahenee. Muutamat verenpainelääkkeet vaikuttavat epäedullisesti uniapneaan ja verenpainelääkitystä suunniteltaessa on paras neuvotella hoitavan lääkärin kanssa.
Asentohoito
Usein apneoita esiintyy ainoastaan selinmakuulla kuten kuorsaustakin. Tämä on usein hoidettavissa asentohoidolla, jolloin selinmakuu estetään yksinkertaisella, mutta usein tehokkaalla keinolla kiinnittämallä esimerkiksi tennispallot pyjamajakun selkään.
Muut aktiivihoidot
Nenän kautta annettava ylipainehengityshoito on hoitomuoto, jossa tiiviin nenämaskin kautta annettava nenänieluun johdettu ylipaine ehkäisee nielun sulkeutumisen ja hengityskatkokset useimmissa tapauksissa. Tämän niinkutsutun nenän C-PAP-laitteen voi saada kotiin yökäyttöön. Tämä laite on tehokkain aktiivihoitomuoto. Voit keskustella siitä hoitajasi tai lääkärisi kanssa.
Leikkaushoito
Nielunavarrusleikkaus auttaa harvoja uniapneapotilaita. Siitä on apua joillekin lievää oireyhtymää sairastaville, joiden BMI on pienempi kuin 30. Ylähengitysteiden ahtautuminen ja hengityskatkokset voivat vuosien myötä palata, vaikka leikkauksesta johtuen potilaat eivät useinkaan kuorsaa.
Uniapnean varhaisoireiden tunnistaminen on tärkeää. Tuntiessasi hoitomuotojen mahdollisuudet voit estää sairauden kehittymisen.
Uniapneakisko
Uniapneakisko on laite, joka kiinnittyy omiin hampaisiin nukkumisen ajaksi. Se vetää alaleukaa eteenpäin, jotta ilmatiet ylänielussa eivät pääsisi tukkeutumaan. Apneakisko soveltuu parhaiten potilaille, joilla on takapurenta, painoindeksi pienempi kuin 30 ja lievä uniapnea. Toisinaan apneakiskoa käytetään yhdessä ylipainehengityshoidon (CPAP-hoito) kanssa. Apneakiskohoidon teho on heikompi kuin CPAP- hoidon.
Sisällöstä vastaa TYKS 111, sisältö tarkistettu 2/ 2011
h_uniapnea h_kuorsaus h_tkeu
|
