Potilasohje / i / Ihosairaudet / T620
på svenska
Nokkosihottuma voi olla arvoituksellinen kumppani
Nokkosihottuma eli urtikaria ilmenee iholle nousevina paukamina tai läiskinä, jotka kutiavat ja vaihtavat nopeasti paikkaa. Nokkosihottumaan voi liittyä myös limakalvojen (esim. huulien ja nielun) turvotusta. Joka kymmenes kärsii jossain elämän vaiheessa nokkosihottumasta.
Akuutti nokkosihottuma voi puhjeta esiin tulehdustautien aikana, varsinkin, jos virustautia lääkitään antibiootein. Kyse voi olla myös allergiasta tai yliherkkyydestä. Allergista tai yliherkkyysoireilua saattavat aiheuttaa mm. antibiootit, kipulääkkeet, luontaislääkkeet sekä ruoka-, säilöntä- ja väriaineet. Myös hyönteisten puremat voivat saada aikaan nokkosihottuman, samoin humala tai fyysinen rasitus.
Krooniseen nokkosihottumaan voi olla samanaikaisesti useita syitä, jotka pitävät yllä paukamointitaipumusta. Esim. hoitamattomat hampaat, pitkittynyt flunssa tai muut vähäoireiset tulehdukset saattavat ylläpitää oireilua. Myös jotkut yleissairaudet tai taipumus reumatyyppisiin sairauksiin voivat aiheuttaa pitkään oireilevaa nokkosihottumaa. Tunnetaan myös perinnöllinen nokkosihottuman muoto, jossa iho ja limakalvot turpoavat kohtauksittain.
Nokkosihottuman voivat laukaista myös kylmyys, hikoilu, ihon raapiminen, tiukka vaate tai tärinä. Fyysinen rasitus, henkinen paine tai jopa suuttuminen voivat nostaa nokkosihottuman pintaan.
Äkilliseen nokkosihottumaan löytyy yleensä apu terveyskeskuksesta, vaikeimmat tapaukset hoidetaan sairaalan ensiavussa. Pitkään jatkuneen nokkosihottuman syiden selvittely saattaa vaatia ihotautiklinikkaan lähettämistä.
Nokkosihottumaoireilu helpottuu antihistamiinilääkityksellä, joskus tarvitaan lisäksi kortisonia ja adrenaliinia. Pitkään jatkuneessa nokkosihottumassa on apua myös valohoidosta ja monesti histamiinia vapauttavien ruoka-aineiden välttämisestä.
sisällöstä vastaa TYKS 620, sisältö tarkistettu 8 / 2009
h_nokkosihottuma h_allergia h_urtikaria h_urticaria h_nokkospaukama h_nokkospaukamointi h_t620
|
