Potilasohje / i / Neurologia
på svenska
TGA on ohimenevä, yleensä muutaman tunnin kestoinen muistinmenetyskohtaus. Muisti palautuu kohtauksen jälkeen täydellisesti, mutta kohtauksen aikaisista tapahtumista potilas ei muista myöhemmin mitään. Kohtauksen aikana sairastunut toistelee samoja kysymyksiä, mutta käyttäytyy asiallisesti. Halvausoireita tai kouristelua ei TGA-kohtauksessa esiinny. Potilas ei saata muistaa elämäänsä oleellisesti liittyviä asioita kuten lastensa lukumäärää.
TGA-kohtaus esiintyy tyypillisesti myöhemmällä keski-iällä (55-70 vuotiaana). Kohtaukset jäävät yleensä yksittäisiksi ja harvoin uusiutuvat. TGA-kohtaukset eivät myöskään ennusta aivoverenkiertohäiriöiden (TIA-kohtaukset, aivoinfarkti) lisääntynyttä riskiä.
Mikäli potilas toimitetaan kohtauksen aikana sairaalan päivystykseen, häneltä kuvataan aivot tietokonetomografiatutkimuksella lähinnä akuuttien aivoverenkiertohäiriöiden poissulkemiseksi. Lääkäri tekee täydellisen neurologisen status-tutkimuksen ja potilaasta otetaan perusverikokeita. Potilas otetaan neurologiselle osastolle seurantaan ja yleensä seuraavana aamuna hän on täysin asiallinen ja orientoitunut ja hänen muistinsa on palautunut.
Jos kohtaukseen liittyy tavanomaisesta TGA-kohtauksesta poikkeavia piirteitä, voidaan kohtauksen jälkeen ottaa myös EEG ( = aivosähkökäyrä), koska joskus ohimolohkoperäinen epileptinen kohtaus, eli aivosähkötoiminnan häiriö, voi muistuttaa TGA-kohtausta. Useimmiten kohtauskuva on kuitenkin nin tyypillinen, että ilman tutkimuksiakin tiedetään mistä on kyse.
TGA-kohtausten syytä ei olla täysin pystytty selvittämään. Taustalla on ajateltu olevan aivojen sisemmän ohimolohkon pieni verenkiertohäiriö laskimoverenkierron ohimenevästä vajauksesta johtuen.
Sisällöstä vastaa TYKS 712, sisältö tarkastettu 5/2010
h_tga h_muistinmenetys h_muistinmenetyskohtaus h_muistihäiriö h_muisti
|
