Potilasohje / i / Neurologia /
på svenska
Selkäydinnesteen tutkimista käytetään erilaisten neurologisten sairauksien selvittämiseksi. Piston yhteydessä voidaan myös suorittaa selkäydinnesteen paineen mittaus.
Näyte otetaan tavallisesti siten, että potilas on kyljellään selkä köyryssä ja polvet koukistettuina mahdollisimman lähelle vatsaa. Polvien väliin voidaan laittaa tyyny mahdollisimman hyvän asennon aikaansaamiseksi. Näyte voidaan ottaa myös istuvassa asennossa.
Hoitaja pyyhkii pistoskohdan, minkä jälkeen lääkäri pistää ohuen neulan lannenikamien välistä. Varsinainen selkäydin päättyy ylempänä, joten pistos ei voi vahingoittaa selkäydintä. Näytettä otetaan muutamia millilitroja. Elimistö tuottaa uutta selkäydinnestettä jatkuvasti, joten poistettu määrä korvautuu nopeasti. Heti näytteenoton jälkeen voi nousta vuoteesta ja liikkua ja toimia normaalisti.
Noin 30% potilaista voi tulla päänsärkyä. Särkyä on tällöin vain pystyasennossa, istuessa tai seistessä, mutta se loppuu makuulla ollessa. Joskus päänsärkyyn liittyy myös huonovointisuutta. Hoitona on vuodelepo mahdollisimman vaakatasossa ja mieluiten ilman korkeaa tyynyä.
Näitä jälkivaivoja ei voida lääkkeillä ennalta ehkäistä, eivätkä särkylääkkeet yleensä auta päänsärkyyn. Särky loppuu itsestään muutamien päivien kuluessa ja vain harvoin kestää yli viikon. Päivittäin voi kokeilla, milloin pystyasento ei aiheuta enää vaivoja.
Jos särky on voimakasta tai pitkittyy, voidaan harkita ns. veripaikkaa. Siinä potilaan omaa verta ruiskutetaan pistoskohtaan leikkaussalissa. Toimenpide tehoaa yleensä hyvin ja nopeasti.
Jos vaivat jatkuvat pidempään tai poikkeavat edellä selostetusta tai jos esiintyy lämpöilyä, on syytä ottaa yhteys osastolle, jossa tutkimus on tehty.
Sisällöstä vastaa TYKS 714. Sisältö tarkistettu 7/2011
h_selkäydinnäyte h_likvor h_lumbaalipunktio
|
