Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska
Aivoverenkiertohäiriöiden vaikutukset tunne-elämään
Aivoverenkiertohäiriöt voivat vaikuttaa tunne-elämään eri tavoin. Vakava sairastuminen sekä siihen mahdollisesti liittyvä toimintakyvyn heikentyminen aiheuttaa kriisin sekä potilaalle että hänen omaisilleen. Pelon, ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden tunteet kuuluvat tällöin luonnollisena osana kriisin käynnistämään surutyöhön. Myös aivoverenkiertoon liittyvä aivovaurio voi aiheuttaa tunne-elämän muutoksia ja tällöin tunneperäiset reaktiot liittyvät elimellisiin tekijöihin. Tunne-elämän muutosten luonteeseen vaikuttaa erityisesti se, missä osassa aivoja vaurio sijaitsee.
On todettu, että etenkin välittömästi sairastumisen jälkeen vasemman aivopuoliskon vaurioon liittyy masentuneisuutta useammin ja voimakkaampana kuin oikean aivopuoliskon vaurioon. Näin ollen esimerkiksi potilailla, joilla on vasemman aivopuoliskon verenkiertohäiriöstä johtuva oikean puolen halvausoireisto ja kielellisten toimintojen häiriö eli afasia, voi sairastumisen jälkeen esiintyä voimakasta masentuneisuutta. Vaikeimmillaan tämä voi heikentää potilaan kykyä noudattaa aktiivisesti kuntoutusohjelmia.
Oikean aivopuoliskon sekä otsalohkon alueen verenkiertohäiriöiden yhteydessä potilaan mieliala voi aluksi vaikuttaa tilanteeseen nähden liioitellun hyväntuuliselta. Hänen saattaa olla vaikea itse kaikilta osin havaita toimintakykynsä heikentymistä, ja joskus potilaalla on vaikeutta tiedostaa jopa halvausoireistoaan. Myöskään omien tunteiden ilmaiseminen ja muiden ihmisten tunneviestien tulkinta eivät ehkä onnistu normaalilla tavalla.
Voimakkaimmillaan mielialan korostunut hyväntuulisuus ja puutteellinen oiretiedostus ovat yleensä muutamien sairastumista seuraavien viikkojen aikana. On kuitenkin syytä muistaa, että potilas saattaa hyväntuulisesta käytöksestään huolimatta olla samanaikaisesti myös masentunut, vaikkei hän kykene masennustaan ilmaisemaan. Myöhemmin masentuneisuus saattaa tulla esiin voimakkaana.
Aivoverenkiertohäiriöiden yhteydessä potilaan mieliala saattaa vaihdella voimakkaasti ja jonkin asteista masentuneisuutta voi esiintyä jopa vuosia sairastumisen jälkeen. Tämän katsotaan etenkin alkuvaiheen jälkeen liittyvän ensisijaisesti vaikeuteen sopeutua tilanteeseen. Esimerkiksi unihäiriöt, ruokahaluttomuus, epämääräiset kivut ja säryt sekä yleinen kiinnostuksen väheneminen voivat olla merkkejä masennuksesta. Etenkin vakavammissa masennustiloissa lääkehoidosta on usein hyötyä.
sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2010
h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti
|
