Kuulo- ja tasapainohermokasvaimen leikkaus

Potilasohje / i / Korva-, nenä- ja kurkkutaudit / VSSHP

på svenska | in english |

Kuulohermo

Korva toimii äänen vastaanottavana elimenä. Ulko- ja välikorvan äänenjohtomekanismit välittävät äänen sisäkorvaan. Sieltä ääni kulkeutuu aistinsolujen mukana sähköisinä impulsseina kuulohermoa ja kuuloratoja pitkin keskushermostoon ja aivokuoreen, joissa äänen tulkinta tapahtuu. Kuulohermo, tasapainohermo ja kasvohermo lähtevät aivorungosta ja kulkevat kallon sisällä. Nämä kolme hermoa kulkevat kallon pohjassa olevan luuaukon läpi sisäkorvaan.

Kuulohermokasvain (akustikusneurinoma)

Kuulohermokasvain on aina hyvänlaatuinen, eikä se ole syöpäkasvain! Kasvain ei myöskään lähetä etäpesäkkeitä muualle kehoon. Kuulohermokasvain sijaitsee kallon sisällä, mutta aivojen ulkopuolella. Yleensä kasvain pystytään leikkauksella poistamaan kokonaan, eikä se kasva uudelleen. Kuulohermokasvain kasvaa hitaasti, ja oireet voivat olla hyvin vähäisiä jopa vuosia. Sijaintinsa takia suuri kasvain on poistettava ennen kuin se alkaa aiheuttaa painetta pikkuaivoihin.

Oireet

Ensimmäisiä oireita useimmiten ovat toisen korvan huonokuuloisuus, humina ja vähäinen huimaus. Myöhemmin voi lisäksi ilmetä epävarmuutta rappusia kävellessä tai äkillisissä käännöksissä. Päänsärkyä, väsymystä ja levottomuutta saattaa myös ilmetä.  Kirkkaat ja/tai vilkkuvat valot, sekä kovat äänet saattavat aiheuttaa huonoa oloa, ja toinen korva voi myös soida (tinnitus).

Tutkimukset

Parhaat ja ensimmäiset tutkimuskeinot joilla selvitetään onko kyseessä kuulohermokasvain, ovat kuulonmittaus (AGR), tasapainoaistin tutkimus (VOG) ja magneettikuvaus (MRI). Nämä ovat kivuttomia tutkimuksia, joita varten ei tarvitse jäädä sairaalaan yöksi.

Leikkaus ja sairaalassaolo

Sairaalaan tullaan suunnitellusti ja ennalta sovitulla ajalla. Kuulohermokasvaimen leikkausta ei tehdä koskaan päivystyksellisesti. Leikkaava lääkäri ja nukutuslääkäri tapaavat potilaan ennen leikkausta ja käyvät läpi tarkemmin leikkauksen kulun, sekä vastaavat mahdollisiin kysymyksiin. Myös vuodeosaston hoitajilta saa tietoa sairaalassaolosta. Leikkausta varten joudutaan poistamaan hiuksia leikkausalueelta, eli leikattavan korvan takaa ja ohimolta muutaman sentin leveydeltä. Hiusten leikkaus tehdään sairaalassa leikkausta edeltävänä iltana. Leikkauspäivän aamuna jalkoihin laitetaan tukisukat verenkierron edistämiseksi toimenpiteen ajaksi. Käteen laitetaan nesteytystä ja lääkkeitä varten suonikanyyli, ja virtsaamista varten laitetaan virtsakatetri.  Kaiken kaikkiaan sairaalassaolo kestää noin kymmenen päivää.

Leikkaus tehdään aina nukutuksessa, ja toimenpide kestää noin viisi tuntia (tapauskohtaista, lääkäriltä saa tarkemman arvion). Hengityksen turvaamiseksi laitetaan nukutuksessa hengitysputki. Leikkaushaava tulee tapauksesta riippuen korvan taakse, eteen tai korvalehden yläpuolelle. Leikkauksessa joudutaan paljastamaan ja venyttämään kasvohermoa, jotta päästään kuulohermon alueelle. Kasvohermon toimintaa valvotaan leikkauksen ajan elektrodeilla, jotka kiinnitetään kasvojen lihaksiin. Kuulohermo pyritään säilyttämään ja poistetaan vain kasvain. Leikkaus aiheuttaa kuulon heikkenemisen tai se menetetään kokonaan. Useimmiten kuulo on jo ennestään heikentynyt kasvaimen vuoksi.

Leikkauksen jälkeen potilas on ensimmäisen yön teho-osastolla tarkassa valvonnassa. Seuraavana päivänä tapahtuu siirto korvaosastolle. Potilashuone voidaan pitää pimeänä tai hämäränä muutaman päivän ajan, jottei kirkas valo tee huonoa oloa. Leikkausalueelle on laitettu letku (dreeni) joka poistaa turvotusta. Pään ympäri on sidottu tiukka sidos. Kipulääkettä annetaan säännöllisesti, ja tarpeen mukaan saa pyytää lisää. Sängystä ei saa nousta ylös ennen kuin lääkäri on antanut luvan. Istumaan nousu ja käveleminen aloitetaan varovaisesti. Korvaosastolla saa juotavaa ja kevyttä syötävää heti kun vointi sallii. Lääkäri käy joka päivä tarkastamassa tilanteen, ja kertoo milloin virtsakatetri, suonikanyyli ja dreeni voidaan poistaa. 

Leikkauksen jälkeinen kotihoito

Sairaalasta kotiutetaan tarvittavien ohjeiden, jälkitarkastusaikojen ja mahdollisten lääkereseptien kera. Mahdollinen rasitus kasvohermolle saattaa ilmetä kasvohermohalvauksena. Halvausoire paranee yksilöllisesti. Sairaalasta annetaan kasvojumppaohjeet, joiden avulla voi itse nopeuttaa hermon paranemista jumppaamalla ahkerasti kotona. Mikäli silmäluomi ei sulkeudu kunnolla, tulee käyttää silmään kostutustippoja kunnes luomi taas toimii normaalisti.

Sairasloma kestää yleensä noin kaksi kuukautta. On tärkeää levätä tarpeeksi, mutta sängyn pohjalle ei tule jäädä. Rauhallinen liikunta ja paluu normaaliin elämän rytmiin nopeuttaa toipumista. Toisen korvan kuulon menetyksen sopeutumiseen saattaa mennä jonkin aikaa, mutta tästä harvoin koituu ongelmaa.

Mahdolliset ongelmat

Mikäli ilmaantuu alla mainittuja ongelmia, tulee ottaa yhteyttä leikkauksen tehneeseen sairaalaan:

• lämpö nousee yli 38 astetta
• leikkausalueelta, korvasta tai nenästä alkaa valua verta tai kellertävää eritettä
• yltyvää päänsärkyä tai särkyä leikkausalueella

Katso aiheeseen liittyvät muut ohjeet:

Tasapainoaistin tutkimus (VOG)          Kasvojumppa               Kasvo- ja kuulohermotutkimus

Loimaan aluesairaala p.02-3143261ma-pe / Salon korvapoliklinikka p.02-3144536 ja korvaosasto 02-3144325  /  Turunmaan sairaala 02-3146000 /  TYKSin korvapoliklinikka p. 02-3131525 /  Vakka-Suomen sairaalan korvapoliklinikka p. 02-3141005, ensiapu p. 02-3141111.

h_kuulohermo h_kuulohermokasvain h_tasapainohermokasvain h_akustikus h_acusticus