Potilasohje / i / Neurologia / VSSHP
på svenska
Alkoholin vaikutukset keskushermostoon
Alkoholi on keskushermoston kannalta haitallinen aine. Sillä on sekä lyhyt- että pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Lyhytaikaisessa käytössä alkoholi hidastaa reaktiokykyä, heikentää tasapainoa, vaikeuttaa arviointi- ja havaintokykyä sekä heikentää oman käytöksen arviointia. Pitkäaikaiskäytössä alkoholi heikentää muistia, tasapainoa ja suoritusnopeutta sekä aiheuttaa aivokudoksen surkastumista, pahimmillaan jopa dementiaa. Sekä lyhyt- että pitkäaikaiskäytön haittojen ilmaantumisessa on yksilöllistä herkkyyseroa, mutta haittoja tulee kaikille riittävän käytön myötä.
Alkoholin vaikutukset verenkiertoelimistöön
Verenkiertoelimistöön alkoholin vaikutus on kahdenlainen riippuen määrästä. Pienet määrät (1-2 ravintola-annosta päivässä) eivät näytä tutkimusten mukaan olevan haitallisia, mutta suuret määrät ovat selvästi haitallisia. Runsas käyttö kohottaa verenpainetta ja lisää sydänlihasvaurioiden, sydämen rytmihäiriöiden ja aivoverenvuodon riskiä.
Vähäiseen käyttöön mahdollisesti liittyvän hyödyn osalta on muistettava, että säännöllinen käyttö on haitallista keskushermostolle ja maksalle, ja haittojen ilmaantumisen raja on yksilöllinen. Yleisesti kuitenkin esimerkiksi yhtä pulloa olutta päivässä pidetään varsin turvallisena. Alkoholin ongelmakäyttäjille on kuitenkin usein helpompaa olla täysin raitis kuin kohtuukäyttäjä, sillä rajan vetäminen kohtuullisen ja runsaan käytön välille on monille osoittautunut vaikeaksi.
Aivoverenkiertohäiriön jälkitila ja alkoholi
Ehdotonta raittiutta aivoverenkiertohäiriön jälkitila ei edellytä juuri koskaan. Runsas käyttö on sen sijaan erityisen haitallista koska se vaurioittaa jo verisuonisairauden vaurioittamaa keskushermostoa ja kuormittaa myös verenkiertoelimistöä. Kohtuukäytössä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen on huomioitava alkoholin vaikutukset liikuntakykyyn sekä yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa.
Niillä aivoverenkiertohäiriöön sairastuneilla, joilla sairaus on vaikuttanut liikuntakykyyn, liikkuminen on usein vaikeaa joko raajahalvauksen, tasapainovaikeuden tai molempien takia. Alkoholi heikentää jo melko pieninä määrinä (yli 0.5 ‰) tasapainoa ja aiheuttaa näin erityisen kaatumisriskin henkilölle, jonka tasapainon hallinta on jo sairauden takia heikentynyt. Kaatumisesta aiheutuvat vammat voivat puolestaan merkittävästi haitata halvauksesta kuntoutumista.
Tiettyjen lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö on riskialtista. Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneilla erityisongelmia liittyy useimmiten verenohennushoitoon. Siksi sairastuneen tulisikin aina kysyä lääkäriltä, vaikuttavatko hänen käyttämänsä lääkkeet mahdollisuuteen nauttia alkoholia.
sisällöstä vastaa TYKS 712, sisältö tarkistettu 3/2012
h_avh h_alkoholi h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti
|
