Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Aivovamman saaneen opas
 
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas
 
Sisällysluettelo
 
A Yleistä aivoverenkiertohäiriöistä
 
B Oireet ja seuraukset
 
C Sairastumisen alkuvaihe
 
D Kuntoutuminen
 
E Apuvälineet
 
» F Uuden elämäntilanteen hallinta
 
G Sosiaaliturva
 
H Usein kysyttyä
 
I Lisätietolinkkejä
 
J Aivoverenkiertohäiriösanastoa
 
AVH-potilaan asentohoito ja siirtyminen
 
Apuvälineet
 
Fysioterapia
 
Kuntoutusohjaajat
 
Sosiaalityö
 
Toimintaterapia
 
Muuta tietoa
 
Linkkejä
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Sairaalat, osastot ja palvelut
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Tietoa ohjepankista
 
Sivukartta
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa kuntoutuksesta | Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas | F Uuden elämäntilanteen hallinta
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

F 3  Lapsen kriisi



Potílasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska

Aivoverenkiertohäiriöt voivat aiheuttaa paitsi sairastuneelle itselleen myös läheisille voimakkaan psykososiaalisen kriisin. Lapset reagoivat vaikeisiin tapahtumiin usein voimakkaammin ja pitkäkestoisemmin kuin vanhemmat ja aikuiset olettavat. Sairastumiseen mahdollisesti liittyvät henkiset muutokset voivat ylittää pienen lapsen käsityskyvyn, ja lapsi alkaa oireilla omin keinoin. Näin voi tapahtua esimerkiksi vaikeiden afasioiden yhteydessä.

Lapsen kriisi voi ilmetä   

  • ahdistuksena
  • unihäiriöinä
  • masennuksena
  • vihana ja huomiota vaativana käytöksenä
  • syyllisyytenä, itsesyytöksinä ja häpeänä
  • vetäytymisenä ja sulkeutuneisuutena
  • fyysisinä vaivoina
  • taantuvana (regressiivisenä) käyttäytymisenä
  • persoonallisuuden muutoksina
  • pessimisminä.

Kun lapsen vanhempi tai lähiomainen sairastuu vakavasti, ota huomioon seuraavat seikat

  • Alle 5-vuotiaat eivät ymmärrä abstrakteja selityksiä, heidän kokemusmaailmansa on sitoutunut välittömään arkitodellisuuteen.
  • Lapsi voi ajatella maagisesti: hän on itse kaiken keskipisteenä ja voi kuvitella, että hänen ajatuksensa, tunteensa, toiveensa ja tekonsa ovat syynä siihen, mitä hänelle itselleen tai muille tapahtuu.
  • Esikouluikäiset eivät useinkaan pysty kuvaamaan tunteitaan.
  • Lapset eivät välttämättä heti osoita tunteitaan - he saattavat jatkaa puuhiaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Maailman muuttuessa sekasortoiseksi ja turvattomaksi lapset etsivät turvaa turvallisista ja tutuista asioista.

Neuvoja lasten kriisien käsittelyyn

  • Huolehdi omasta kriisistäsi esimerkiksi hankkimalla tietoa surun ja kriisien kanssa työskentelevien aikuisten ja auttajien reaktioista.
  • Voit keskustella myös sairastuneen kuntoutuksesta vastaavaan terapeutin kanssa.
  • Keskustele avoimesti ja kunnioittavasti, ota huomioon keskustelukumppanin ikä.
  • Rohkaise tunteiden käsittelyä ja näyttämistä.
  • Pyri vähentämään väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä.
  • Varaa aikaa ongelman käsittelyyn.
  • Valmistaudu siihen, että keskustelu saattaa olla lyhyt.
  • Vältä tarpeettomia, pitkäaikaisia eroja lapsesta.
  • Huolehdi kodin ja koulun/päiväkodin välisen yhteyden jatkumisesta.
  • Jos huolestut lapsen käyttäytymisestä, turvaudu ammattiapuun ottamalla yhteyttä esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolaan.


sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2010

h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti h_kriisi


Soile Laine 08.07.2010

Takaisin
Takaisin