Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Aivovamman saaneen opas
 
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas
 
Sisällysluettelo
 
A Yleistä aivoverenkiertohäiriöistä
 
B Oireet ja seuraukset
 
C Sairastumisen alkuvaihe
 
D Kuntoutuminen
 
E Apuvälineet
 
» F Uuden elämäntilanteen hallinta
 
G Sosiaaliturva
 
H Usein kysyttyä
 
I Lisätietolinkkejä
 
J Aivoverenkiertohäiriösanastoa
 
AVH-potilaan asentohoito ja siirtyminen
 
Apuvälineet
 
Fysioterapia
 
Kuntoutusohjaajat
 
Sosiaalityö
 
Toimintaterapia
 
Muuta tietoa
 
Linkkejä
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Sairaalat, osastot ja palvelut
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Tietoa ohjepankista
 
Sivukartta
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa kuntoutuksesta | Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas | F Uuden elämäntilanteen hallinta
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

F 2 Läheisen kriisi



Potílasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska

-

Sinua ja perhettäsi on kohdannut äkillinen, odottamaton tilanne; läheisesi on sairastunut aivoverenkiertohäiriöön. Sairastumisen aiheuttama epävarmuus tulee vaikuttamaan sinun arkipäivääsi eri tavoin. Mielessäsi voi pyöriä erilaisia ajatuksia, tunteita ja kysymyksiä. Erilaiset tunteet ja reaktiot ovat luonnollisia kun läheinen sairastuu äkillisesti.

Tunnet ehkä:
  • Pelkoa läheistesi puolesta. Pelkäät että muille läheisillesi tapahtuu jotain, että jäät yksin.
  • Avuttomuutta siitä, ettet pysty tukemaan sairastunutta läheistäsi tai  omaistasi tarpeeksi.
  • Syyllisyyttä miettiessäsi, mitä olisit voinut tehdä toisin.
  • Turhautuneisuutta, kun kukaan ei varmuudella pysty sanomaan mitään varmaa läheisesi toipumisesta.
  • Ärtyneisyyttä miettiessäsi miksi tämä tapahtui juuri meille. Huomaat että "pinnasi" saattaa olla tavallista lyhyempi.
  • Pettymystä siitä, kun tehdyt suunnitelmat muuttuvat. Voi olla, ettet koe saavasi tukea niiltä ihmisiltä, joilta sitä eniten toivoit, mutta kenties heiltä, joilta et sitä odottanut.
  • Väsymystä ja huomaat, että sinulla voi olla vaikea huolehtia työstäsi ja arkipäivän askareistasi. Sinulla voi olla vaikeuksia nukahtaa, ja näet ehkä painajaisia.
  • Haluat eristäytyä etkä jaksa tavata ihmisiä jotka kyselevät läheisesi vointia. Yksinäisyydessä yrität pitää tuskalliset ajatukset loitolla.
  • Tiedon vastaanottaminen samalla tavalla kuin tavallisesti on vaikeaa.
  • Heilahtelet toivon ja toivottomuuden välimailla.
  • Voit myös reagoida kehollasi eri tavoin, esimerkiksi jännittämällä, kivulla, vatsavaivoilla.

Voit auttaa itseäsi:

  • Hyväksymällä sen, että poikkeava elämäntilanne synnyttää sinussa monenlaisia tunteita .
  • Puhumalla läheisesi sairastumisesta ja siihen liittyvistä tunteistasi omaistasi hoitavien henkilöiden kanssa ja perhepiirissä.
  • Välttämällä eristäytymistä.
  • Noudattamalla tavanomaista päivärutiiniasi niin pitkälle kuin mahdollista. Huomioi kuitenkin, ettet jaksa keskittyä samalla tavoin kuin tavallisesti.
  • Huolehtimalla perustarpeistasi, kuten syömisestä ja nukkumisesta. Jos sinulla on vaikeuksia nukahtaa, liiku tavallista enemmän iltapäivällä, sillä se poistaa jännityksen kehostasi.


sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2010

h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti h_kriisi


Soile Laine 08.07.2010

Takaisin
Takaisin