|
|
Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP | på svenska
Vaikeasti puhevammainen henkilö voi saada tulkkauspalveluja suoriutuakseen tavanomaisista elämän kommunikointitilanteista (laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta).
Puhevammaisen henkilön tulee pystyä ilmaisemaan omaa tahtoaan tulkkauksen avulla, ja hänellä tulee olla käytössään jokin toimiva kommunikointikeino. Tulkkia tarvitaan, jotta puhevammainen henkilö voi hoitaa mahdollisimman itsenäisesti työtään ja omia asioitaan ja osallistua kodin ulkopuoliseen toimintaan.
Tulkkausta voi olla esimerkiksi epäselvän puheen selventäminen kuulijalle. Monilla puhevammaisilla on käytössään myös puhetta tukevia ja/tai korvaavia kommunikaatiokeinoja. Yksinkertaisimmillaan puhetta korvaava kommunikaatiokeino voi olla kynällä kirjoittaminen paperilehtiöön.
Muita keinoja ovat esimerkiksi:
- kirjoittaminen aakkostaulun, sanataulun tai apuvälineen avulla
- eleet, ilmeet, äänet, viittomat
- kuvakommunikaatio (esim. valokuvat, PCS-kuvat)
- tekniset apuvälineet edellä mainittujen keinojen käyttöön
- tietokonepohjaiset kommunikoinnin apuvälineratkaisut
Puhevammaisen tulkkauspalvelu ei korvaa puheterapeuttista kuntoutusta, vaan on ennemminkin luonnollinen jatko puheterapialle.
Tulkkauspalveluoikeutta haetaan Kelalta kirjallisesti. Hakulomakkeita ja ohjeita hakemiseen saa Kelan toimipisteistä ja Kelan verkkosivuilta. Hakemukseen on liitettävä sosiaali- tai terveydenhuollon asiantuntijan tai muun asiantuntijan lausunto hakijan tulkkauspalvelun tarpeesta ja vamman laadusta sekä muut mahdolliset selvitykset, jotka ovat tarpeen asian ratkaisemiseksi. Puhevammaisella henkilöllä on oikeus saada tulkkauspalvelua vähintään 180 tuntia vuodessa. Puhevammaiselle tulkkauspalvelu on ilmaista.
Lisätietoja puhevammaisen tulkkauspalvelusta löytyy mm. Kelan ja Papunetin nettisivuilta:
Kela
Papunet
sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 12/2011
h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti h_tulkkipalvelu h_kommunikaatio
|
