Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Aivovamman saaneen opas
 
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas
 
Sisällysluettelo
 
A Yleistä aivoverenkiertohäiriöistä
 
B Oireet ja seuraukset
 
C Sairastumisen alkuvaihe
 
D Kuntoutuminen
 
» E Apuvälineet
 
F Uuden elämäntilanteen hallinta
 
G Sosiaaliturva
 
H Usein kysyttyä
 
I Lisätietolinkkejä
 
J Aivoverenkiertohäiriösanastoa
 
AVH-potilaan asentohoito ja siirtyminen
 
Apuvälineet
 
Fysioterapia
 
Kuntoutusohjaajat
 
Sosiaalityö
 
Toimintaterapia
 
Muuta tietoa
 
Linkkejä
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Sairaalat, osastot ja palvelut
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Tietoa ohjepankista
 
Sivukartta
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa kuntoutuksesta | Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas | E Apuvälineet
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

E 1 Liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineet



Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska

Liikkumista helpottavat apuvälineet

Kuntoutumisen alussa aivoverenkiertohäiriöön sairastunut saattaa tarvita liikkumisen apuna pyörätuolia, rollaattoria tai kävelykeppiä. Fysioterapeutti arvioi tarvittavan apuvälineen ja ohjaa sen käytössä.

Jos lihakset eivät anna nivelille riittävästi tukea, liikkuminen saattaa vaikeutua tai olla kivuliasta. Apuna voidaan käyttää erilaisia nivelten tukia. Näitä on saatavissa valmiina lähes kaikkiin niveliin, yleisimmin ovat käytössä nilkka-, polvi- ja olkapäätuet. Pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitetut tuet valmistetaan yleensä yksilöllisesti mittojen mukaan.

Jos kädessä on halvausoireita, kipua tai turvotusta, kuntoutuja saattaa tarvita ranteen tai sormien tukia. Toimintaterapeutti arvioi tarpeen ja sovittaa valmistuen tai valmistaa yksilöllisen tuen.

Päivittäisiä toimia helpottavat apuvälineet

Apuvälineillä voidaan joskus helpottaa päivittäisissä toimissa suoriutumista, jos kuntoutujalla on esimerkiksi vaikeuksia kumartua tai hän pystyy käyttämään vain toista kättä. Muuan muassa pukeutumista, hygienian hoitamista, ruokailua tai kotiaskareita varten on kehitetty apuvälineitä.  Esimerkiksi sukat voi pujottaa jalkaan sukanvetolaitteen avulla, hammasproteesin saa puhdistettua yhdellä kädellä kun apuna on imukupeilla varustettu hammasharja, syöminen sujuu helpommin paksuvartisella lusikalla ja leivän leikkaaminen onnistuu yhdellä kädellä, kun leivän kiinnittää piikeillä varustettuun leikkuulautaan

Toimintaterapeutti tai fysioterapeutti arvioi mitä apuvälineitä kuntoutuja tarvitsee. Terapeutti myös neuvoo ja opettaa käytännön tilanteissa miten apuvälinettä käytetään.

Apuvälineet ovat kuntoutujalle maksuttomia. Sairaalasta kotiutuessa kuntoutuja saa tarvittavat apuvälineet mukaansa kotiin. Jos kuntoutuja myöhemmin huomaa tarvitsevansa apuvälineitä, hän voi ottaa yhteyttä omaan terveyskeskukseen.

Kysy lisää:
Toimintaterapeutti: _____________________ puh.________

Fysioterapeutti: _______________________puh.________


sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2011

h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti


23.07.2011

Takaisin
Takaisin