Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska
 Sairaanhoitajat ja lähi-/perushoitajat ovat tärkeä osa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen hoitavaa ja kuntouttavaa työryhmää. Hoitajat osallistuvat yhteistyössä kuntoutujan, lääkärin, terapeuttien ja muiden ammattiryhmien kanssa hoidon ja kuntoutumisen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Hoitajat arvioivat ja seuraavat sairastuneen vointia kaikkina vuorokauden aikoina. Osastoilla, joissa on käytössä omahoitajajärjestelmä, omahoitaja huolehtii kuntouttavan hoitotyön hoitosuunnitelmasta ja mahdollisuuksien mukaan myös hoidon toteutuksesta.
Toiminta osastolla pohjautuu kuntouttavaan työotteeseen. Sairastunutta autetaan vain niissä toiminnoissa, joista hän ei vielä selviydy. Kuntoutuminen etenee vähitellen. Kun yksi taito on opittu, siirrytään harjoittelemaan vaativampia toimintoja. Lopputulokseen vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi kuntoutujan oma motivaatio, mieliala, vamman vaikeusaste jne. Kuntoutuminen etenee yksilöllisesti ja lopputulos on yksilöllinen. Tavoitteena on hyvä laadullinen kuntoutuminen.
Aivoverenkiertohäiriöissä kuntoutuminen perustuu suurelta osin menetettyjen taitojen uudelleen oppimiseen. Siksi erilaisia fyysisiä, mutta myös psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja harjoitellaan hoitajien tuella arjen erilaisissa tilanteissa. Hoitajien ohjaamat ja avustamat päivittäiset pesu-, pukemis- ja ruokailutilanteet ovat hyvin tärkeitä harjoitustilanteita. Lisäksi tärkeitä usein toistuvia avustettuja harjoitteita ovat wc- ja siirtymisavut, vuoteessa asentohoidot ja kääntymiset sekä päivärytmistä huolehtiminen. Hoitajat tukevat, avustavat ja motivoivat kuntoutujaa omatoimisiin harjoitteisiin viikonloppuisin ja ilta aikana.
Kuntoutumista edistävä hoitotyö sisältää myös perinteisenä pidetyn sairaanhoidon. Kuntoutumistarpeen aiheuttaneen sairauden lisäksi hoidetaan myös mahdolliset perussairaudet kuten diabetes, verenpaine, kolesteroli ym. Sairaanhoitajan vastuulla on toteuttaa lääkehoito. Kuntoutujalla voi myös olla haavahoitoja joista huolehditaan. Kuntoutuminen ei aina suju tasaisesti. Erilaiset seikat kuten esim. infektiot voivat hidastaa kuntoutumisprosessia. Tärkeää on myös kuntoutujan psyykkinen tukeminen. Hoitajat kantavat vastuuta hoidon ja suunnitelmien toteutumisesta. Kuntoutujaa ohjataan ja tuetaan itsehoitoon.
Omaisia ja läheisiä tavatessaan hoitajat antavat tietoa sairaudesta ja sen vaikutuksista toimintaan ja jokapäiväiseen elämään. Hoitajien kanssa on mahdollista keskustella kaikista sairastumisen mukanaan tuomista asioista. Kuntoutusjakson päättyessä turvataan kuntoutuksen jatkuvuus. Kotiutuessa yhteistyötä tehdään omaisten ja läheisten sekä jatkohoidossa mukana olevien tahojen (esim. kotisairaanhoito) kanssa. Kuntoutujan siirtyessä toiseen jatkohoitoa antavaan laitokseen, ovat hoitajat yhteydessä kyseiseen yksikköön ja välittävät tietoa omaisille/läheisille.
Kysy lisää:
sairaanhoitaja / lähi-/perushoitaja ____________________________ puh. ________os.______
sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2012
h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti
|
