Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska
Neuropsykologia tutkii aivojen ja ihmisen henkisen toiminnan välisiä suhteita.
Neuropsykologinen tutkimus perustuu neuropsykologisiin testeihin. Sen tavoitteena on yksilön henkisen suorituskyvyn kartoittaminen ja siinä mahdollisesti esiintyvien muutosten selvittäminen. Tutkimuksessa arvioidaan muutosten luonnetta, niiden vaikeusastetta ja haittaavuutta työ- ja arkielämässä sekä kuntoutustoimenpiteitten tarvetta.
Neuropsykologisia tutkimuksia tekevät kliiniset neuropsykologit, joilla on asianmukainen koulutus.
Neuropsykologista tutkimusta tarvitaan
- Kartoitettaessa aivosairauksien vaikutuksia henkisiin toimintoihin (esimerkiksi muistitoiminnat, hahmottaminen, keskittyminen, tarkkaavaisuus, kielelliset toiminnat, persoonallisuuden muutokset).
- Arvioitaessa kuntoutumisedellytyksiä ja kuntoutustarvetta puhe-, toiminta- ja psykoterapiaan, erityisopetukseen, varhaiskuntoutukseen ja ammatilliseen kuntoutukseen.
- Kartoitettaessa muiden ruumiillisten sairauksien ja oireiden vaikutuksia henkisiin toimintoihin.
- Seurattaessa henkisen toimintakyvyn paranemista tai huononemista esimerkiksi sairauden tai toipumisen edetessä tai kuntoutuksen aikana.
Neuropsykologisen tutkimuksen kesto vaihtelee ongelman luonteesta riippuen 2-3 tunnista 4-6 tuntiin. Tutkimus saattaa vaatia useita tapaamiskertoja ja se voi jakaantua usealle eri päivälle.
Tutkittu henkilö saa suullisen tai kirjallisen palautteen tutkimuksen suorittaneelta neuropsykologilta, sekä tarvittaessa ohjausta jatkotoimenpiteisiin.
Neuropsykologinen kuntoutus
Neuropsykologia tutkii aivojen ja ihmisen henkisen toimintakyvyn välisiä suhteita.
Neuropsykologinen kuntoutus on osa aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen potilaan lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutuksessa lievennetään aivotoiminnan häiriöiden aiheuttamia haittoja esimerkiksi:
- harjoittamalla häiriintyneitä toimintoja suoraan
- jäsentämällä niitä uudelleen
- opettamalla korvaavia toimintoja
- lisäämällä oiretiedostusta sairauden aiheuttamien henkisten toimintojen häiriöiden suhteen.
Kuntoutuksen tavoitteena voi olla:
- Toimintakyvyn parantaminen. Aivovaurion jälkeen ei työkykyisyyttä voida läheskään aina pitää realistisena tavoitteena. Kuntoutuksen avulla pyritään silloin parantamaan henkilön kykyä selviytyä itsenäisesti kotioloissa.
- Työkyvyn palauttaminen tai sen parantaminen. Aivovaurioiden jälkeen joudutaan usein harkitsemaan ammatin vaihtoa ja siihen liittyvää koulutusta, joille neuropsykologisessa kuntoutuksessa luodaan pohjaa.
Neuropsykologisen kuntoutuksen muodot ja kuntoutuksen kesto:
- Kuntoutus on usein yksilökuntoutusta, mutta myös ryhmäkuntoutuksen muotoja voidaan soveltaa.
- Kuntoutukseen kuuluu olennaisena osana omaisneuvontaa, yhteydenpitoa muihin kuntouttajiin, tarvittaessa oppilaitokseen, työpaikkaan tai viranomaisiin.
- Neuropsykologista kuntoutusta voi saada sairaalassa, kuntoutuslaitoksessa tai vastaavassa. Se voi olla myös avokuntoutusta poliklinikalla, lääkäriasemalla tai yksityisen neuropsykologin vastaanotolla.
- Neuropsykologinen kuntoutus liittyy usein muuhun kuntoutukseen.
Kuntoutuksen kesto määräytyy oireiden vaikeusasteesta ja niiden haittaavuudesta, ja sen tarve voi olla kuukausia, jopa muutama vuosikin. Lyhyttä kuntoutusjaksoa (10-15 kertaa) voidaan käyttää kuntoutumisedellytysten kartoittamiseen, potilaan ja omaisten sopeutumisen edistämiseen ja esimerkiksi potilaan työhön paluun jälkeen tilanteen seuraamiseen ja selviytymiskeinojen kehittämiseen.
Suositeltava tiheys avokuntoutuksessa on 1-2 kertaa viikossa, laitoskuntoutuksessa päivittäisen kuntoutusohjelman osana. Kuntoutus on yleensä syytä aloittaa mahdollisimman pian sairastumisen jälkeen.
Kuntoutuksen kustannukset
Avokuntoutuksena annettava neuropsykologinen kuntoutus voidaan korvata keskussairaaloiden lääkinnällisen kuntoutuksen tai Kansaneläkelaitoksen kuntoutusmäärärahoista. Kuntoutusta voi joskus saada vakuutusyhtiön maksamana (esim. tapaturmaisten vammojen yhteydessä).
sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2010
h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti
|
