Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuminen vaikuttaa usein päivittäisen elämän askareista selviytymiseen. Etenkin alkuvaiheessa kuntoutujalla voi olla vaikeuksia suoriutua jokapäiväisistä askareista kuten ruokailusta, peseytymisestä ja pukeutumisesta. Myöhemmin kuntoutuja itse tai omaiset saattavat huomata että tutut askareet, esimerkiksi kännykän käyttö tai kahvin keittäminen, eivät sujukaan kuten ennen. Kotiutumisen jälkeen ja arkielämän kokemusten myötä lisääntyy tietoisuus aivoverenkiertohäiriön oireiden vaikutuksesta mahdollisuuksiin tehdä työtä tai opiskella, tehdä kotitöitä, huolehtia perheestään tai osallistua harrastuksiin.
Toimintaterapiassa arvioidaan, miten aivoverenkiertohäiriön aiheuttamat oireet vaikuttavat kuntoutujan mahdollisuuksiin suoriutua päivittäisissä askareissa. Arvioinnin perusteella toimintaterapeutti ja kuntoutuja yhdessä suunnittelevat terapian tavoitteet ja keinot. Kuntoutuja harjoittelee itse valitsemiaan mielekkäitä askareita. Terapian tavoitteena on edistää kuntoutujan mahdollisuuksia osallistua päivittäisen elämän toimintoihin.
Toimintaterapiassa kuntoutuja voi harjoitella erilaisia taitoja kuten käden käyttöä, ongelmanratkaisutaitoa tai muistia. Näitä taitoja voidaan harjoitella esimerkiksi ruoanlaitossa tai tietokoneen käytössä. Käytännön tekemisen kautta kuntoutuja saa palautetta omasta toimintakyvystään. Siten oiretiedostus alkaa vähitellen lisääntyä. Osallistumalla päivittäisen elämän askareisiin kuntoutuja voi oppia uudelleen sairastumisen takia menettämiään taitoja. Tärkeää on tukea aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta hyödyntämään vahvuuksiaan ja voimavarojaan sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta.
Aivoverenkiertohäiriö aiheuttaa usein pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia. Toimintaterapiassa kuntoutuja voi harjoitella uusia, vaihtoehtoisia toimintatapoja. Kuntoutuja voi esimerkiksi opetella solmimaan kengännauhat yhdellä kädellä tai opetella käyttämään kännykän hälytystä muistuttamaan lääkkeiden ottamisesta. Yhdessä voidaan suunnitella, miten kotiympäristöä voi muuttaa omatoimisen selviytymisen helpottamiseksi. Esimerkiksi keittiössä voi järjestää kahvinkeittoa varten tarvittavat esineet pyörätuolissa istuvan ulottuville tai kahvinkeittimeen voi liittää ajastimen, jos kuntoutujalla on muistiongelmia. Toimintaterapeutti arvioi, tarvitseeko kuntoutuja pienapuvälineitä. Apuvälineillä voidaan joskus helpottaa esimerkiksi pukeutumista, hygienian hoitamista, ruokailua tai kotiaskareita.
Aivoverenkiertohäiriöön sairastunut tarvitsee usein toimintaterapiaa vielä sairaalavaiheen jälkeen. Terapia voi toteutua terveyskeskuksessa tai yksityisen toimintaterapeutin vastaanotolla, mutta usein toimintaterapeutti tulee kuntoutujan luokse hänen kotiinsa. Kotikäynneillä toimintaterapeutti voi tukea kuntoutujan toimintaa hänen omassa, tutussa ympäristössään. Toimintaterapeutti voi neuvoa läheisille, miten aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta perheenjäsentä ohjataan ja kannustetaan käyttämään taitojaan. Terapian kesto voi vaihdella muutamasta tapaamisesta vuosia kestävään terapiasuhteeseen. Kustannuksista vastaa hoitava sairaala, oma terveyskeskus tai Kansaneläkelaitos (KELA). Yleensä terapiasta jää potilaan maksettavaksi niin kutsuttu omavastuuosuus.
Kysy lisää:
Toimintaterapeutti ___________________________ puh.________________
sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2011
h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti
|
