Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska
Kuntoutus jakaantuu eri vaiheisiin, jotka riippuvat esimerkiksi häiriöiden laadusta, vaikeusasteesta, paranemistekijöistä ja psyykkisistä tekijöistä.
Alkuvaiheen kuntoutuminen perustuu pääasiassa luonnolliseen korjaantumiseen, mutta sitä voidaan tukea ulkoisin keinoin. Nopeasti alkanut puheterapia helpottaa potilaan kriisiä, luo turvallisuuden tunnetta ja uskoa paranemiseen. Alkuvaiheen kuntoutuksessa ymmärtämisen harjoittelu on usein keskeistä, vaikka ymmärtäminen usein onkin paremmin säilynyt kuin tuottaminen.
Tiivis kuntoutus aloitetaan, kun potilaan tilanne on lääketieteellisesti vakiintunut ja kun afasian oirekuva on selkiintynyt. Tehokkaassa afasiakuntoutuksessa pyritään sekä kielellisten häiriöiden (äänteiden valinnan, sanojen taivutuksen, sanaston ja sanojen merkitykseen liittyvien ongelmien) että tiedon hankinnan ja käsittelyn ongelmien (hahmotus, muisti, tarkkaavaisuus) vähentämiseen.
Vakiinnuttamisen ja sopeuttavan kuntoutuksen vaiheessa pyritään saavutetun toimintakyvyn ylläpitämiseen arkielämässä. Tässä vaiheessa kuntoutus on usein tehokkainta ryhmässä, jossa on turvallista harjoitella omia kommunikointitaitoja.
Olennainen osa puheterapiaa on potilaan ja hänen omaistensa tukeminen. Puheterapeutti tukee potilasta myös sairauden aiheuttamassa kriisissä.
Afasiakuntoutusta antavat Suomessa puheterapeutit ja jotkut neuropsykologit. Puheterapeutteja on keskussairaaloissa, terveyskeskuksissa ja yksityisinä ammatinharjoittajina. Kuntoutuksen kustannuksista vastaa terveyskeskus, keskussairaala tai Kansaneläkelaitos.
Afasiakuntoutus
Afasiakuntoutus perustuu afasiatutkimukseen, jossa selvitetään kielellisen häiriön luonne ja vaikeusaste sekä säilyneet kielelliset toiminnot. Kuntoutuksen tavoitteena on helpottaa potilaan kommunikaatiokykyä. Kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät vaihtelevat suuresti afasiatyypistä riippuen.
Afasian puheterapia ei ole vain ääntämisen tai sanaston kehittämistä. Puheterapiassa voidaan keskittyä häiriintyneiden toimintojen parantamiseen esimerkiksi kehittämällä uusia mieleenpainamis- ja palauttamistekniikoita, vahvistamalla kielellisiä merkitysyhteyksiä tai harjoittamalla puhemotoriikan täsmällisyyttä ja sujuvuutta. Kommunikaatiokykyä voidaan parantaa myös tehostamalla säilyneiden toimintojen kuten ilmeiden ja eleiden käyttöä, käyttämällä hyväksi kirjallista ja kuvallista viestintää tai opettamalla tietokonepohjaisten apuvälineiden käyttöä.
Ohjeita afaatikon omaisille / läheisille
Afasia eli kielellisen kyvyn häiriö ilmenee puheen ymmärtämisen, puheen tuoton, sekä useimmiten myös lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen vaikeuksina. Yleensä sairastumisen alkuvaiheessa oireistoon sisältyy kaikki edellä mainitut piirteet, joskin yksilöllisesti eri tavoin painottuen. Sairastumisen alkuvaiheessa puheterapeutti arvioi afasian vaikeusasteen ja aloittaa puheterapian heti, kun sairastuneen voimat riittävät.
Kuntoutumisen myötä oireisto lievenee ja oirekuva saattaa muuttua. Kielelliset taidot eivät ehkä palaa entiselleen, mutta afaatikko voi kehittyä käyttämään taitavasti puutteellisia taitojaan kommunikaatiossa. Vaikka sairastumisesta olisi kulunut jo pitkäkin aika, oireisto usein pahenee kun afaatikko on väsynyt, hermostunut tai muuten tunnekuohun vallassa. On muistettava, että afasiasta huolimatta ihminen on sama kuin ennenkin; kielellisen kyvyn häiriö ei ole merkki älyllisten kykyjen menettämisestä. Puhu sairastuneelle kuten ennenkin, kuten aikuiselle.
Afasiapotilaan puheen ymmärtämisen helpottaminen
- Keskustelkaa rauhallisessa ympäristössä. Taustahäly vaikeuttaa afaatikon keskittymistä.
- Puhu niin, että hän näkee kasvosi.
- Suuremmassa ryhmässä huolehdi siitä, että vain yksi puhuu kerrallaan.
- Puhu selkeästi normaalilla äänenvoimakkuudella, hieman normaalia hitaammin ja käyttäen lyhyitä lauseita ja tuttuja sanoja (vältä sivistyssanoja, erikoistermejä)
- Toista tarvittaessa sanomasi tai kokeile ilmaista asia toisin sanoin.
- Käytä puheessa apuna eleitä (näytä mistä puhut), piirtämistä, kuvia tai kirjoitusta.
- Esitä kysymykset niin, että hän pystyy ilmaisemaan myöntävän tai kielteisen vastauksen. Vältä vaihtoehtokysymyksiä, kuten "Otatko teetä vai kahvia?"
Afasiapotilaan puhuessa
- Hyväksy hänen puheessaan merkityksettömät virheet, jos hän pystyy ilmaisemaan asiansa.
- Ohita tarkoituksettomat, asian kannalta merkityksettömät ja tahattomat ilmaisut kuten kirosanat. Keskity viestin olennaiseen sisältöön.
- Seuraa afaatikon ilmeitä, eleitä ja äänensävyjä, ne voivat kertoa paljon vaikka oikeat sanat eivät löytyisikään. Joskus piirtäminen voi onnistua, rohkaise yrittämään.
- Anna hänelle aikaa yrittää puhua itse, älä lähde heti arvailemaan.
- Kerro rehellisesti, jos et ymmärrä. Voitte vaikka miettiä asiaa uudestaan myöhemmin, toisena hetkenä asian ilmaiseminen saattaa olla helpompaa.
sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2010
h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti
|
