Potilasohje / i / Neurologia / VSSHP
på svenska
Miten aivoverenkiertohäiriö voi vaikuttaa näkemiseen?
Näköradan toiminnasta
Usein ihmiset ajattelevat näköhäiriöiden johtuvan silmissä olevasta viasta. Silmä on kuitenkin vain osa näköjärjestelmää; aistielin joka vastaanottaa näköhavaintoja. Itse näkemistapahtuma käsitellään aina aivoissa. Täysin tervesilmäinenkin ihminen voi olla sokea. Silmästä näköhermot kulkevat silmäkuopan pohjaan ja jatkavat sieltä aivojen etuosan pohjalle risteyskohtaan (ns. kiasma), jossa osa säikeistä siirtyy toiselle puolelle. Tämän jälkeen näkörata jatkuu aivojen keskiosan tumakkeisiin ja sieltä edelleen aivojen läpi takaraivolohkoon, jossa on varsinainen näkökeskus eli se osa aivoista missä näköhavainnot aistitaan ja käsitellään. Näköhavaintojen välitykseen liittyvät radat kulkevat siis koko aivojen läpi silmästä takaraivolle, ja siksi moniin aivojen sairauksiin liittyy näön häiriöitä.
Aivoverenkiertohäiriöt ja näkö
Aivoverenkiertohäiriöt vaikuttavat näkörataan yleensä edellä mainitun risteyskohdan jälkeen, jolloin seurauksena on erilaisia näkökentän häiriöitä. Näköradan rakenteesta johtuen esimerkiksi toiseen aivopuoliskoon tullut veritulppa vaurioittaa vastakkaisen puolen näkökenttää joko kokonaan tai osittain. Jos koko oikean aivopuoliskon näkörata on veritulpan seurauksena vaurioitunut, potilaalta häviää vasemman puolen näkökenttä, eli suoraan eteen katsoessaan hän näkee vain oikealla puolella olevat kohteet. Vasemmalle nähdäkseen hänen on joko siirrettävä katsettaan tai käännettävä päätään vasemmalle. Näkökentästä voi puuttua myös vain osa, esimerkiksi neljännes. Aivohalvaukseen liittyvissä näkökenttäpuutoksissa puutos koskee kuitenkin lähes aina molempia silmiä samalla tavalla. Tällöin molemmista silmistä jää välittymättä esimerkiksi oikealla ylhäällä olevat kohteet.
Toisinaan aivoverenkiertohäiriö voi vaikuttaa myös itse silmän verenkiertoon, jolloin pahimmassa tapauksessa kyseinen silmä voi sokeutua tai osa vain tämän silmän näkökentästä häviää. On melko tavallista, että silmän verenkiertoon vaikuttavat häiriöt ovat hetkellisiä, niin kutsuttuja TIA- kohtauksia. Itse näön tarkkuudessa tapahtuu vain harvoin muutoksia aivoverisuonisairauksien yhteydessä. Sen takia silmälasien vaihdolla ei yleensä voida vaikuttaa aivoverenkiertohäiriön seurauksena syntyneisiin näköongelmiin, lukuun ottamatta joitakin silmälääkärin määräämiä erikoislaseja, joilla yritetään vähentää häiritseviä kaksoiskuvia.
Takimmaisen aivovaltimon veritulpissa koko takaraivolohko voi vaurioitua, jolloin seurauksena on niin sanottu aivoperäinen sokeus. Tällöin silmistä tulevia näköimpulsseja ei kyetä käsittelemään ja muuttamaan näköaistimukseksi. Tällainen tilanne johtaa yleensä äkilliseen sekavuuteen ja useimmiten sairastunut ei aluksi tajua olevansa sokea. Tila on onneksi harvinainen.
Aivoverenkiertohäiriöt voivat vaikuttaa myös silmän liikuttajalihasten hermotukseen ja sitä kautta silmien liikkeisiin. Liikuttajalihaksen osittainkin halvaantuessa seurauksena ovat kaksoiskuvat jotka johtuvat siitä, että silmät eivät enää kykene toimimaan synkronisesti eli kohdistamaan samaan pisteeseen. Kaksoiskuvat korjaantuvat usein itsestään.
Näköhäiriöiden tutkiminen ja hoito
Aivohalvaukseen tavallisimmin liittyvää näkökentän vaurioitumista tutkitaan silmälääkärin vastaanotolla tehtävällä näkökenttätutkimuksella. Silmälääkärin tutkimus onkin tarpeellinen yleensä kaikille, joille aivoverenkiertohäiriö on aiheuttanut näkökyvyn häiriöitä. Tutkimus pyritään teettämään hermostoperäisiin näköhäiriöihin erikoistuneella silmälääkärillä (neuro-oftalmologi) mikäli mahdollista.
Aivohalvauksiin liittyvien näkökyvyn häiriöiden hoito on usein ongelmallista. Aluksi yleensä odotetaan paljonko vaiva korjaantuu itsestään. Esimerkiksi näkökentän vaurioiden suhteen ei tällä hetkellä muuta pystytä tekemäänkään. Sen sijaan kaksoiskuvia voidaan ainakin osittain korjata prismalaseilla ja myöhemmin karsastusleikkauksella, mikäli vaiva jää pysyväksi. Näönkäytön ohjaaja voi avustaa näkökenttäpuutoksista kärsiviä potilaita tulemaan paremmin toimeen ongelman kanssa.
Näköhäiriöiden vaikutukset arkielämään
Ihmiset sopeutuvat yleensä näkökenttäpuutoksiin ajan kanssa melko hyvin ja pystyvät elämään lähes normaalia elämää. Kaikki yli neljänneksen näkökentästä käsittävät puutokset estävät autolla ajamiseen, ammattiautoilun estävät jo pienemmätkin puutokset. Laaja, esimerkiksi koko toisen puoliskon käsittävä näkökenttäpuutos, aiheuttaa riskiä liikenteessä jalankulkijanakin ainakin siihen asti kun potilas on sopeutunut puutokseen ja oppinut kompensoimaan sen silmien ja pään kääntämisellä. Kotioloissakin toispuoleiseen näkökenttäpuutokseen saattaa liittyä törmäilytaipumusta kyseisellä puolella oleviin kohteisiin. Lukeminen voi myös olla alkuvaiheessa vaikeaa ennen puutokseen sopeutumista.
Kaksoiskuvat ovat usein melko häiritseviä ja vaikeuttavat myös liikkumista, koska esimerkiksi kohteiden etäisyyden arviointi vaikeutuu. Saattaapa esimerkiksi ruokaillessa käydä jopa niin, että käsi tavoittelee "väärää" juomalasia. Kaksoiskuvat voidaan poistaa peittämällä toinen silmä. Tällöin tietysti syvyysnäkö häviää ja näkökenttä hieman pienenee, mutta useimmat kokevat tämän tilanteen helpompana kuin kahtena näkemisen.
sisällöstä vastaa TYKS 712, sisältö tarkastettu 3/2012
h_näkö h_näkökenttä h_näköhäiriö h_neuro-oftalmologi h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti
|
