Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska
Miten aivoverenkiertohäiriö voi vaikuttaa nielemiseen?
Nielemishäiriöiden eri muotoja
Suun ja nielun alueen toiminta saattaa häiriintyä monissa hermoston sairauksissa. Tämä saattaa johtaa vaikeuksiin ruuan ja/tai juoman käsittelyssä suussa, nielussa, ruokatorvessa tai jopa kaikissa yhtäaikaa.
 Poskien, huulten, kielen, leuan tai suulaen toiminnan häiriöiden seurauksena saattaa esimerkiksi kiinteän ruuan hienontaminen pureskelemalla olla mahdotonta, tai suupalan siirtäminen suun takaosaan ei onnistu.
Aivohalvauksiin liittyy usein etenkin sairastumisen alkuvaiheessa nielemisrefleksin heikentyminen. Tämän seurauksena erityisesti ohuiden nesteiden (esim. vesi, maito, mehu) juominen on hankalaa. Kun nielemisrefleksi ei laukea, eikä siis yhteys henkitorveen sulkeudu automaattisesti, pääsee nestettä valumaan henkitorveen eli "väärään kurkkuun". Pienempien määrien (tippoja) kyseessä ollessa potilas pystyy yleensä yskimään ja rykimään kurkun puhtaaksi. Suuremmat määrät voivat aiheuttaa jopa tukehtumisen.
Joskus kurkunpään sulkumekanismi ei toimi nielaisun yhteydessä, jolloin avonaiseen henkitorveen pääsee ruokaa/juomaa. Nielu saattaa olla toispuoleisesti halvautunut, jolloin osa ruuasta/juomasta saattaa jäädä nielun erilaisiin onteloihin halvaantuneella puolella, ja vasta jonkin ajan kuluttua kulkeutua henkitorveen.
Joissakin tapauksissa yskiminen ja rykiminenkään eivät onnistu, jolloin keinot selvitä henkitorveen menneestä ruuasta/juomasta ovat vähäiset. Keuhkoihin saakka päässyt ruoka/juoma saattaa aiheuttaa keuhkokuumeen.
Sairastumisen alkuvaiheessa on noudatettava erityisen suurta varovaisuutta. Jos on syytä epäillä nielemishäiriötä, ei potilaan suuhun pidä laittaa mitään, ennen kuin nielemisen onnistuminen on varmistettu. Jos nesteen tai ravinnon saanti suun kautta ei onnistu, on turvauduttava tiputukseen tai nenämahaletkuun. Puheterapeutti on perehtynyt nielemishäiriöiden hoitoon, joten häneltä kannattaa kysyä potilaskohtaisia lisäohjeita.
Yleisohjeita turvalliseen nielemiseen
Nielemisen kannalta paras ruokailuasento on hyvä istuma-asento, pää hieman eteenpäin kallistuneena. Taaksepäin nojaavassa, siis myös makuuasennossa, on kaikkein vaikeinta hallita suussa olevaa ruokaa ja juomaa. Nielun tyhjentymisen varmistamiseksi ruokailun jälkeen olisi hyvä jäädä istuma-asentoon vähintään 15 minuutiksi.
Turvallisin alkuvaiheen ruoka on koostumukseltaan sosemaista tai kiisselimäistä. Ohuet nesteet (vesi, maito, mehu) ja karkea, kiinteä ruoka ovat vaikeimpia käsitellä. Nesteet saa helposti sakeutettua helppokäyttöisellä sakeuttamisjauheella (esim. Nutilis, Thicken Up, Thick & Easy,), jota jokaisella osastolla on saatavilla. Sakeuttamisjauhetta voi hankkia myös apteekista.
Alkuvaiheessa suupalojen on oltava pieniä, jopa vain puoli teelusikallista. Teelusikka onkin usein paras ruokailuväline, koska sen avulla suuhun pantavat annokset eivät vahingossa tule liian suuriksi. Myös sakeutettu neste tulisi aluksi antaa lusikalla. Nokkamukista, mukista tai pillillä juoden suuhun saattaa huomaamatta mennä liian suuri määrä kerrallaan.
Nielemistä helpottamaan on olemassa erilaisia nielemistekniikoita sekä -harjoituksia, joita harjoitellaan puheterapeutin ohjauksessa.
Kysy lisää:
Puheterapeutti:__________________________ puh._________
Suomen MS-liitto on julkaissut vihkosen " Helposti nieltävä - Apua nielemisen vaikeuksiin", jossa kerrotaan laajemmin nielemishäiriöihin liittyvistä asioista. Opasta voi tilata Suomen MS-liitosta, osoite: PL 15, 21251 Masku, puh. 02-439 2111.
sisällöstä vastaa TYKS 913, sisältö tarkistettu 3/2010
h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti h_nielemishäiriö
|
