Potilasohje / i / Kuntoutus ja neurologia / VSSHP
på svenska
Miten aivoverenkiertohäiriö voi vaikuttaa toimintakykyyn?
Miksi lihakset eivät toimi?
Aivoverenkiertohäiriöstä on usein seurauksena toispuoleisia halvausoireita. Jos kehon toinen puoli ei toimi tai toimii huonosti, syynä on aivojen ja lihasten välisen yhteyden häiriö eli käsky ei mene perille. Kyse ei siis ole lihasvoiman puutteesta. Helpoimmin huomaat, että käsi tai jalka ei toimi, mutta häiriö on myös vartalon ja pään liikuttajalihasten liikkeiden hallinnassa. Sinun voi olla esimerkiksi vaikea kääntyä kyljellesi tai säilyttää istuma-asentosi.
Lihasjänteys - mitä se tarkoittaa ?
Liikkeet ja toiminta vaativat onnistuakseen tietyn lihasjänteyden (tonus). Kun lihasjänteys on liiallista (esim. spastisuus) tai liian vähäistä (hypotonisuus), liikkeiden sujuvuus ja toiminta vaikeutuvat. Aivoverenkiertohäiriö vaikuttaa usein lihasjänteyteen. Alussa on tavallisempaa liian vähäinen lihasjänteys, myöhemmin se voi kohota liialliseksi.
Lihasjänteyden muutokset näkyvät toiminnassa esimerkiksi seuraavasti:
- Jalkasi voi tuntua painavalta ja notkahtaa astuessasi.
- Otteen irroittaminen esineestä saattaa vaikeutua.
- Kun haukottelet, kätesi voi koukistua tahattomasti.
Kaikissa toiminnoissa pyritään edistämään lihasjänteyden palautumista normaaliksi. Sinun tulee välttää ponnistelua toimivalla puolella, koska se lisää halvaantuneen puolen lihasjänteyttä liikaa. Voimaharjoittelu halvauksen jälkeen saattaa aiheuttaa liiallista lihasjänteyttä.
Miksi olkapää voi kipeytyä ?
Normaali lihasjänteys takaa sen, että olkanivelen asento säilyy hyvänä. Jos lihasjänteys on liian alhainen tai liian korkea, nivelen asento muuttuu. Tästä saattaa aiheutua voimakasta kipua koko yläraajaan. Voit ehkäistä kivun syntymistä siten, että istuessasi nostat kätesi pöydälle ja vuoteessa huolehdit yläraajasi asennosta. Varomaton yläraajan liikuttelu tai avustaminen kainalosta nostaen voivat aiheuttaa olkanivelen kipeytymisen.
Miksi tunto on muuttunut?
Jotta toiminta onnistuu, aivot tarvitsevat palautetta erilaisista liikkeistä, asennoista ja kosketuksesta tuntoaistin kautta. Aivoverenkiertohäiriön vuoksi tuntopalautteen saaminen voi muuttua tai estyä. Siksi tuntoaistimukset voivat korostua tai heikentyä.
Tuntoaistimusten muutokset voivat ilmetä toiminnassa esimerkiksi seuraavasti:
- Pesulla sinun voi olla vaikea erottaa veden lämpötilaa kädelläsi.
- Et löydä avainta taskustasi tai et katsomatta erota sitä kolikosta.
- Esine saattaa pudota kädestäsi huomiosi kiinnittyessä muualle.
- Kätesi tai jalkasi voi jäädä epämukavaan asentoon kääntyessäsi vuoteessa.
- Kosketus saattaa tuntua epämiellyttävältä vaikkapa kasvoja pestessäsi.
Miksi on vaikea hallita tasapainoa?
Liikkeistä ja erilaisista tehtävistä suoriutuminen vaatii tasapainoa. Tasapainon hallinnassa on mukana monta eri järjestelmää, esimerkiksi aivojen eri alueita, korvassa sijaitseva tasapainoelin, näkö, tunto ja lihasten hallinta. Liikkumisen mallit ovat alkaneet kehittyä jo varhaisessa lapsuudessa ja ovat automatisoituneet niin, että liikkuessa tasapainon hallintaan ei tarvitse erikseen keskittyä.
Aivoverenkierron häiriö vaikuttaa usein moneen tasapainon hallintaan osallistuvaan alueeseen vaikeuttaen toimintaasi. Istuessasi voit kaivata tukea ja leveässä haara-asennossa tuntuu helpommalta seistä. Toiminta pystyasennossa on vaikeutunut ja joudut keskittymään tarkasti pelkästään liikkumiseen. Esimerkiksi huomion kiinnittäminen muualle voi aiheuttaa tasapainon menetyksen.
sisällöstä vastaa TYKS kuntoutus ja neurologia, sisältöä muutettu 7/2010
h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti h_lihasjänteys
|
