Potilasohje / i / Neurologia / VSSHP
på svenska
Aivojen sisäisellä verenvuodolla - seuraavassa lyhyesti aivoverenvuodolla - tarkoitetaan tilannetta, jossa aivokudoksen sisään vuotaa verta verisuonen seinämän repeytyessä.
Esiintyvyys
Aivoverenkiertohäiriöistä yhteensä noin 15 % johtuu aivoverenvuodoista; 10 % aivojen sisäisistä verenvuodoista ja 5 % lukinkalvonlalaisista verenvuodoista (SAV). Aivoverenvuodon esiintyvyys on ollut vähenemässä väestössä esiintyvien riskitekijöiden edullisten muutosten takia. Aivoverenvuodon riski on sidoksissa ikään siten, että sairauden ilmaantuvuus kasvaa iän myötä, mutta suhteellisesti aivoverenvuotoja on nuorillakin aikuisilla useammin kuin aivoveritulppia.
Syyt ja riskitekijät
Aivoverenvuodon ylivoimaisesti tärkein riskitekijä on verenpainetauti ja usein se on ainoa sairastumista selittävä tekijä. Aivoverenvuodon riski kohoaa kiihtyvästi verenpainelukemien ylittäessä normaaliarvot, jolloin riski siis kasvaa sitä jyrkemmin mitä korkeampi verenpaine on. Sekä ylä- että alapaineen (systolinen / diastolinen verenpaine) koholla oleminen lisää riskiä. Verenpaineen hoito vähentää riskiä merkittävästi, mutta hoidossa olevilla verenpainepotilaillakin riski on suurempi kuin normaaliväestöllä.
Toinen tärkeä aivoverenvuotojen syy on verisuonten synnynnäiset epämuodostumat. Näistä noin 10 % on perinnöllisiä. Epämuodostumat voivat olla valtimo- ja laskimosuonten muodostamia verisuonirykelmiä (AV- malformaatiot) tai valtimon seinämän pullistumia (aneurysmat), joista viimeksi mainitut ovat yleisempiä. Nykykäsityksen mukaan molemmat epämuodostumat kasvavat iän myötä. Verisuonen seinämän pullistumat eivät ole välttämättä lapsuusiässä vielä todettavissa.
Elämäntapoihin liittyvistä tekijöistä aivoverenvuodon riskiä lisäävät myös tupakointi sekä alkoholin ja huumeiden käyttö. Nämä puolestaan korostavat lisäksi verenpainetautiin liittyvää riskiä, joten useampia riskitekijöitä omaavien olisi erityisen tärkeää huolehtia riskitekijöiden vähentämisestä. Harvinaisia aivoverenvuodon syitä ovat erilaiset verisairaudet ja tietyt verenvuototaipumusta lisäävät lääkkeet. Aivovammoihin voi useinkin liittyä aivoverenvuotoja, mutta nämä ovat luonteeltaan hieman erilaisia. Kohonneen kolesterolin tai sokeritaudin ei ole todettu lisäävän aivoverenvuodon riskiä.
Oireet
Aivoverenvuoto alkaa aina yhtäkkisesti ja useimmiten jonkinlaisen toiminnan tai rasituksen yhteydessä. Oireet riippuvat verenvuodon sijainnista aivoissa sekä sen suuruudesta. Isot verenvuodot aiheuttavat yleensä kovan päänsäryn ja tajuttomuuden tai tajunnan tason laskun, joka ilmenee uneliaisuutena. Myös pienemmissä verenvuodoissa esiintyy yleensä päänsärkyä. Tajuttomuus-kouristuskohtaus voi kuulua ensioireisiin.
Muilta oireiltaan aivoverenvuoto on hyvin samanlainen kuin aivoveritulppa, eli se saattaa aiheuttaa esimerkiksi erilaisia halvauksia, puhevaikeuksia tai näköoireita riippuen lähinnä verenvuodon paikasta. Suuri osa verenvuodoista tapahtuu aivojen keskiosissa aiheuttaen toispuolihalvauksen. Pikkuaivojen verenvuodoissa oireena saattavat olla äkillinen päänsärky ja huimaus.
Oireet ovat aina rajuimmillaan heti sairastuessa tai hyvin pian sen jälkeen ja alkavat sitten vähitellen hitaasti lievittyä. Jos verenvuoto nostaa painetta kallon sisällä, vointi voi ensi päivien aikana huonontua.
Ennuste
Aivoverenvuoto on vakava sairaus, johon liittyy melko suuri kuolleisuus. Itse verenvuotoon liittyvä kuoleman riski koskee kuitenkin lähinnä vain ensimmäisiä päiviä sairastumisen jälkeen. Tämän jälkeen kuolleisuutta aiheuttavat yleensä vain tavanomaiset äkillisiin sairastumisiin liittyvät vaaratekijät kuten tulehdussairaudet, sekä keuhko- ja sydänveritulpat. Alkuvaiheesta selviytymisen jälkeen aivoverenvuodon ennuste onkin yleensä parempi kuin aivoveritulpan. Halvausoireista toipumisen osalta ennuste riippuu kuten aivoveritulpassakin halvauksen vaikeusasteesta: lievät halvaukset saattavat parantua kokonaankin, mutta kaikkein vaikeimmissa toipuminen on usein melko vähäistä.
Aivoverenvuodon uusiutumisriski on keskimäärin vähäisempi kuin aivoveritulpan. Riskiin vaikuttavat sekä annettu hoito että riskitekijät. Verisuoniepämuodostumat ja valtimonpullistumat (aneurysmat) hoidetaan useimmiten leikkauksella tai muilla toimenpiteillä, jolloin uusiutumisriski on vähäinen. Elämäntapoihin ja verenpainetautiin liittyvissä aivoverenvuodoissa uusiutumisriski riippuu ennen kaikkea siitä, miten hyvin nämä riskitekijät jatkossa onnistutaan välttämään tai hoitamaan.
sisällöstä vastaa TYKS 712, sisältö tarkastettu 3/2012
h_aivoverenvuoto h_ich h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti
|
