Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Aivovamma - tietoa aivovamman saaneelle ja hänen läheisilleen
 
Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas
 
Sisällysluettelo
 
» A Yleistä aivoverenkiertohäiriöistä
 
B Oireet ja seuraukset
 
C Sairastumisen alkuvaihe
 
D Kuntoutuminen
 
E Yhteydenotot
 
F Apuvälineet
 
G Uuden elämäntilanteen hallinta
 
H Sosiaaliturva
 
I Usein kysyttyä
 
J Lisätietolinkkejä
 
K Aivoverenkiertohäiriösanastoa
 
AVH-potilaan asentohoito ja siirtyminen
 
Apuvälineet
 
Fysioterapia
 
Kuntoutusohjaajat
 
Sosiaalityö
 
Toimintaterapia
 
Muuta tietoa
 
Linkkejä
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Sivukartta
 
Tietoa ohjepankista
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa kuntoutuksesta | Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneen opas | A Yleistä aivoverenkiertohäiriöistä
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

A 2 Mikä on aivoinfarkti?



Potilasohje / i / Neurologia / VSSHP 
på svenska

Aivoinfarkti eli aivoveritulppa on aivoverisuonen äkillisestä tukkeutumisesta johtuva vaurio aivokudoksessa. Kun verenkierto pysähtyy verisuonessa, tästä suonesta verensä saaneet aivosolut kuolevat hapenpuutteeseen.

Esiintyvyys

Aivoinfarkti on tavallinen sairaus. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan vuosittain maassamme sairastuu ensimmäiseen aivoinfarktiinsa noin 14 000 henkilöä eli 38 suomalaista joka päivä. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) ovat kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa; 5000 henkilöä vuosittain menehtyy aivohalvaukseen.

Aivoinfarktin ilmaantuvuus on ollut lievässä laskussa riskitekijöissä tapahtuneiden edullisten muutosten takia, mutta esiintyvyys on silti jopa nousussa vanhuusväestön suhteellisen osuuden kasvaessa. Aivoinfarkti on selvästi ikään liittyvä sairaus, ja riski kasvaa tasaisesti iän myötä. Kuitenkin sairastuneista on neljäsosa työikäisiä.

Syyt ja riskitekijät

Aivoinfarkti syntyy harvoin ilman selviä riskitekijöitä. Riskitekijöistä ylivoimaisesti huomattavin on verenpainetauti. Kohonneen verenpaineen normalisointi hoidon avulla vähentää aivoinfarktin riskiä lähes puolella. Riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän verenpaine ylittää normaalirajat.

Toinen huomattava aivoinfarktin riskitekijä on sokeritauti eli diabetes. Myös tämän sairauden kohdalla hyvä hoitotasapaino vähentää aivoinfarktin riskiä. Kolmas suuri riskitekijä on tupakointi, joka lisää sairastumisriskiä kaksin-kolminkertaiseksi. Tupakoinnin lopettaminen palauttaa riskin lähelle normaaliväestöä alle viidessä vuodessa.

Yllämainitut aivoinfarktin riskitekijät altistavat erityisesti aivoverisuonten kovettumiselle eli ateroskleroosille. Riski on sitä suurempi, mitä useampia riskitekijöitä on yhdistyneenä.

Erilaiset sydänsairaudet ovat myös aivoverenkiertohäiriöön sairastumisen riskitekijöitä. Sydämen toimintaan vaikuttavat sydänviat voivat altistaa verihyytymän syntymiseen sydämen sisällä, josta kyseinen hyytymä saattaa lähteä liikkeelle aivoverenkiertoon tukkien jonkun aivovaltimoista. Sydänperäinen syy aivoinfarktille on noin 20-25 %:lla sairastuneista. Tavallisimmat sydänperäiset tekijät ovat sydämen rytmihäiriöt (erityisesti eteisvärinä), sydänveritulpan jälkitilat ja sydämen läppäviat.

Myös monia muita aivoinfarktin syy- tai riskitekijöitä tunnetaan, mutta niiden merkitys on joko vähäisempi tai ne ovat harvinaisia. Yksittäisen potilaan kohdalla niillä luonnollisesti saattaa kuitenkin olla suurikin merkitys. Tällaisia ovat esimerkiksi alkoholinkäyttö, kohonneet kolesteroliarvot, ehkäisytablettien käyttö, ylipainoisuus, perinnöllinen taipumus, verisuonivammat, sydämen synnynnäiset rakenneviat, verisuonitulehdukset, verisairaudet ja migreeni.

Oireet

Aivoinfarkti alkaa useimmiten hyvin äkillisesti. Melko tavallista on aivoinfarktin syntyminen nukkuessa. Tunnetuimpia aivoinfarktin oireita ovat äkillinen toispuolihalvaus ja/tai puhekyvyn heikentyminen. Halvausoireet rajoittuvat lähes aina vain toiseen kehonpuoliskoon. Myös äkillinen huimaus, näkökentän supistuminen tai kahtena näkeminen voivat merkitä aivoinfarktia. Sen sijaan äkillinen päänsärky, varsinkin ilman halvausoireita, tai äkillinen tajunnan menetys eivät yleensä ole aivoinfarktin oireita.

Oireet riippuvat ennen kaikkea infarktin sijainnista aivoissa, samoin aivoinfarktin koosta. Toisaalta osa aivoinfarkteista voi olla oireettomiakin tai ainakin niin vähäoireisia, ettei potilas kiinnitä siihen juurikaan huomiota. 

Aivoinfarktin oireet alkavat usein tasaisesti lievittyä melko pian sairastumisen jälkeen. Osalla potilaista oireet voivat kuitenkin ensi tunteina vaihdella ja harvinaista ei ole sekään, että oireet pahenevat ensimmäisten päivien aikana. Oireiden paheneminen ensimmäisten sairauspäivien jälkeen voi merkitä uutta aivoveritulppaa.

Ennuste

Viime vuosina aivoverenkiertohäiriöiden ennuste on parantunut ehkä enemmän kuin minkään muun sairauden, mikä johtuu ainakin osittain tehostuneesta akuuttihoidosta, parantuneesta uusiutumisen ehkäisystä ja myös kuntoutusmenetelmien suhteen on tapahtunut edistystä. Lievissä aivoinfarkteissa oireet saattavat korjaantua kokonaan ja joskus melko nopeastikin. Vaikeissa aivoinfarkteissa oireet sen sijaan saattavat korjaantua vain vähän pidemmänkään ajan kuluessa.

Ennuste onkin hyvin yksilöllinen. Siihen vaikuttavat aivoinfarktin koko ja sijainti sekä lisäksi monet muut tekijät, kuten kuntoutus, muut sairaudet ja ikä. Aivoinfarktiin liittyy myös tietty kuoleman riski, joka voi johtua joko suoraan suuresta aivoinfarktista tai tavallisimmin äkilliseen sairastumiseen liittyvistä liitännäissairauksista, kuten keuhkokuumeesta tai keuhkoveritulpasta. Noin 40 % AVH:n sairastuneista tarvitsee jatkossa kuntoutusta, 10 % sairastuu uudelleen vuoden kuluessa, 15-20 % dementoituu myöhemmin ja 10-15 % jää pysyvästi laitoshoitoon.

Aivoinfarktiin liittyy tietty uusiutumisen riski, joka riippuu oleellisesti sairastumisen syynä olevista tekijöistä. Riski on sitä suurempi, mitä enemmän henkilöllä on aivoinfarktin riskitekijöitä. Joissakin tapauksissa, kuten verisuonivamman aiheuttamassa aivoinfarktissa, uusiutumisriski on mitätön. Pitkän ajan ennusteeseen pyritään vaikuttamaan sekä todettujen riskitekijöiden mahdollisimman hyvällä hoidolla että uusintariskiä vähentävällä lääkityksellä. Näistä riskitekijöiden hoito on kaikkein tärkeintä.


sisällöstä vastaa TYKS 712, sisältö tarkistettu 3/2012

h_avh h_aivoverenkiertohäiriö h_aivohalvaus h_aivoveritulppa h_aivoinfarkti


Avh-työryhmä 12.04.2012

Takaisin
Takaisin