SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Allergologia
 
Anestesiologia ja kivun hoito
 
Iho- ja sukupuolitaudit
 
Keuhkosairaudet
 
Kirurgia
 
Korva-, nenä, -ja kurkkutaudit
 
Lasten sairaudet
 
Naistentaudit ja synnytykset
 
Gynekologiset leikkaukset
 
Gynekologinen päiväkirurgia
 
Gynekologiset tutkimukset
 
Urogynekologia
 
Keskenmeno
 
Lapsettomuuden hoito
 
Andrologia
 
Raskaudenkeskeytys
 
» Raskaus ja synnytys
 
SERI
 
Seksuaaliterveys
 
Syöpä -ohjeita potilaalle
 
Syöpä - ohjeita henkilökunnalle
 
Solumuutokset
 
Linkkejä
 
Neurologia
 
Ortopedia ja traumatologia
 
Psykiatria
 
Silmäsairaudet
 
Sisätaudit
 
Suusairaudet
 
Syöpätaudit
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Sivukartta
 
Tietoa ohjepankista
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa sairauksista ja hoidosta | Naistentaudit ja synnytykset | Raskaus ja synnytys
      Tulostettava versio Lähetä artikkeli kaverille  

Synnytyksen jälkeen



Potilasohje / i / Raskaus ja synnytys / VSSHPsynnytys
på svenska

Onnittelut uuden perheenjäsenen syntymän johdosta!

Vauvan syntymän jälkeen mieleen nousee monenlaisia kysymyksiä. Yksiselitteisiä ohjeita on mahdotonta antaa, koska jokainen ihminen on jo syntymästään lähtien oma yksilönsä. Varmaa on, että vauva tarvitsee vanhemmiltaan paljon rakkautta, läheisyyttä ja huolenpitoa.

Olemme koonneet tähän asioita, joista toivomme olevan sinulle hyötyä. Osastolla ollessasi ohjaamme ja neuvomme sinua. Muista myös esittää rohkeasti kysymyksiä.

Imetys ja äidinmaito 

Imetyksen etuja

Vastasyntyneen luonnollinen ja ehdottomasti paras ravinto on rintamaito. Siksi pyritäänkin aina ensisijaisesti siihen, että äiti imettää vauvaa. Rintamaidon ravintoaine-, suola- ja vitamiinikoostumus vastaa kaikkein parhaiten nopeasti kasvavan vastasyntyneen ja imeväisen tarpeita. D-vitamiinia lukuun ottamatta se tyydyttää vauvan ravinnontarpeen 6 kuukauden ikään saakka. Rintamaito sisältää runsaasti erilaisia tauteja vastustavia tekijöitä ja vauva saa siitä välttämättömät suoja-aineet. Imetys edistää äidin ja lapsen luonnollista kiinteää yhteyttä; imetystilanteeseen liittyvät lapsen kehityksen kannalta tärkeät katse- ja ihokontaktit. Lisäksi imetys on helpoin, hygieenisin ja taloudellisin tapa ruokkia lasta.

Imetysasento

Imetysasentoja on monia. Äidin on hyvä alusta lähtien pitää huoli siitä, että imetysasento on mahdollisimman mukava. Pitkä imetysaika jännittyneessä asennossa aiheuttaa niska- ja hartiakipuja sekä voi estää maidon herumista. Tyynyt auttavat mukavan asennon järjestämisessä.

Imemisote

Käännä vauva täysin kyljelleen ja kiinni vartaloosi. Vauvan suun tulisi olla hiukan äidin nännin alapuolella ja leuka kiinni rinnassa. Tue vauvaa niskasta. Vauvan pään tulee olla hieman takakenossa. Kosketa vauvan ylähuulta rinnanpäällä, kunnes hän avaa suunsa täysin auki. Suuntaa rinnanpääsi kohti vauvan kitalakea ja vedä vauva kiinni rintaasi. Vauvan alahuuli on rullaantunut ulospäin ja kieli on rinnan alapuolella ja peittää alaikenen ja osan alahuulta. Nännipiha on lähes kokonaan rinnan alapuolelta ja suurimmaksi osaksi myös yläpuolelta vauvan suussa. Vauva imee hitaita, syviä vetoja. Nieleminen saattaa kuulua, muuta ääntä ei kuulu. Rinta pysyy tasaisesti vauvan suussa.

Vauvantahtinen imetys

Synnytys käynnistää maidon erityksen ja tiheä imetys pitää sitä yllä. Vauvatahtisessa imetyksessä vauva itse määrää syöttörytmin ja siten maitomäärä mukautuu parhaiten vauvan tarpeisiin. Ensimmäisinä päivinä vauva imee noin 1-4 tunnin välein, rintaa voi tarjota aina kun vauva hamuilee sitä. Maitomäärän vakiinnuttua imetyskerrat yleensä harvenevat, mutta vauvan olisi hyvä syödä vähintään 8 kertaa vuorokaudessa.

Äidinmaidon koostumus

Maidonkoostumus muuttuu vauvan tarpeiden mukaan. Ensimmäisinä päivinä erittyvä kolostrum eli ternimaito on vastasyntyneen parasta ravintoa. Vauvan imiessä rinnalla erittyy alkuun ns. etumaitoa, joka on koostumukseltaan sokeripitoista ja sisältää vähän rasvaa. Rasvaisesta takamaidosta vauva saa suurimman osan tarvitsemastaan energiasta. Siksi on tärkeää, että vauva saa imeä yhtä rintaa riittävän kauan.

Imetys onnistuu useimmiten jos:

  • luotat itseesi
  • vauvasi imemisote on hyvä
  • vauvasi saa syödä niin usein ja niin pitkään kuin haluaa
  • saat tukea imetykseen läheisiltäsi

Jos sinulla on imetysongelmia tai epäilyä maidon riittävyydestä, ota yhteys omaan neuvolaasi tai lapsivuodeosastolle. Tarvittaessa on turvallista antaa vauvalle lisämaitoa.

Rintojen hoito 

Rinnanpäiden hoito

Imetyksen alkupäivinä on yleistä, että rinnanpäät ovat arat. Arkuus helpottaa muutamien päivien kuluessa. Paras ennaltaehkäisy rinnanpäiden haavaumille on vauvan oikea imuote. Rinnanpäiden aristaessa voi imetysasennon vaihtaminen tuoda helpotusta, koska imun painopiste muuttuu ja rasitus jakaantuu tasaisemmin.

Imetyksen jälkeen voit puristaa muutaman rasvaisen maitopisaran rinnanpään suojaksi, ilmakylvyt ovat myös hyvää hoitoa rinnanpäille. Mikäli rinnanpäät ovat punoittavat, kuivat tai haavaumilla, voit käyttää niihin myös rasvaa esim. lanoliinivoidetta.

Hanki tukevat liivit synnytyksen jälkeistä aikaa varten. Liivinsuojuksia pitää vaihtaa aina kun ne kastuvat.

Käsinlypsy

Mikäli rinnat tuntuvat jäävän täysiksi imettämisen jälkeen, kannattaa lypsää, kunnes rintojen turvotus helpottaa. Verta vuotavasta rinnasta ei saa antaa maitoa vauvalle, vaan rinta on tyhjennettävä käsin.

Pese kädet ennen lypsämistä. Pidä astia lähellä rintaa. Laita peukalo noin 2 cm:n etäisyydelle rinnanpäästä ja etusormi vastakkaiselle puolelle. Paina sormia rintakehääsi vasten ja purista samanaikaisesti peukaloa ja etusormea yhteen. Maitoa alkaa usein tulla vasta noin minuutin puristelun jälkeen. Vältä hankaamista ja sormien liu'uttamista ihoa pitkin, sillä rinnan ohut iho kipeytyy herkästi. Vaihda välillä sormien asentoa, että saat kaikki rinnan alueet tyhjennettyä. Rintoja voi lypsää vuorotellen. Lypsämistä on syytä jatkaa noin 20-30 minuuttia, joten varmista, että asentosi on mukava ja rento.

Äidinmaidon käsittely ja pakastaminen 

Maito lypsetään puhtaaseen astiaan. Jos et tarvitse maitoa heti, laita se jääkaappiin lypsämisen jälkeen.

Kun annat lypsettyä maitoa vauvalle, lämmitä maito tuttipullossa  kädenlämpöiseksi kuumavesihauteessa tai juoksevan veden alla. Lämmitystä mikrouunissa ei suositella, sillä se muuttaa maidon proteiinikoostumusta. Kertaalleen lämmitettyä maitoa ei tule enää säilyttää jääkaapissa, sillä toistuva lämmitys ja jäähdytys heikentää maidon laatua ja säilyvyyttä. Samoin äidinmaito, johon on lisätty jotain, esim. äidinmaidonkorviketta, tulisi käyttää saman tien.

Ylimääräisen äidinmaidon voi myös pakastaa. Jäähdytä maito ennen pakastamista esim. jääkaapissa tai kylmävesihauteessa. Maito kannattaa pakastaa mahdollisimman tuoreena, mielellään ensimmäisen vuorokauden aikana. Saman vuorokauden sisällä lypsetyt maidot voi pakastaa myös kerralla, kunhan jäähdytät jokaisen maidon erikseen ennen yhdistämistä. Pakastukseen voi käyttää pakasterasioita tai -pusseja tai vaikkapa jääpalapusseja.

Sulata pakastettu äidinmaito jääkaapissa. Jos tarvitset maidon nopeammin, voit ottaa sen huoneenlämpöön sulamaan. Kerta-annoksen voi sulattaa ja lämmittää suoraan lämminvesihauteessa. Äidinmaidon tuoksu voi hieman muuttua pakastamisesta, se ei välttämättä ole merkki pilaantumisesta.

Äidinmaito säilyy

  • juuri lypsettynä huoneenlämmössä kuusi tuntia
  • juuri lypsettynä jääkaapissa kaksi vuorokautta
  • pakkasessa kolme kuukautta
  • sulatuksen jälkeen jääkaapissa kaksi vuorokautta
  • lämmityksen jälkeen yhden tunnin

Mikäli sinulta tulee maitoa yli oman vauvan tarpeen, voit luovuttaa sitä. Tarkemmat soveltuvuusehdot ja maidonkäsittelyohjeet voit kysyä TYKSin äidinmaitokeskuksesta p. 313 2405 (ark. klo 8-15).

Rintatulehdus

Jos rinta tyhjenee pitkään huonosti, maito saattaa tukkia maitotiehyen ja aiheuttaa rintatulehduksen. 

Oireet

  • rinnassa kova, aristava ja punoittava alue
  • lämmönnousu
  • päänsärky

Hoito

Pyri tyhjentämään rintaa mahdollisimman tehokkaasti, imetys on tähän paras tapa. Aloita imetys terveestä rinnasta, sillä kipu ehkäisee herumisrefleksin laukeamista.  Vaihda kipeään rintaan heti kun maito alkaa herua. Imetä pääasiassa siitä, jotta se tyhjenee kunnolla. Tyhjennä kipeää rintaa imetyksen lisäksi vielä lypsämällä, jos on tarpeen.

Rinnan herumisen helpottamiseksi voit hautoa aristavaa kohtaa lämpimällä vedellä, geelipussilla, kaurapussilla tms.

Vanha hyvä keino helpottaa oloa on viileän, nuijitun kaalinlehtihauteen asettaminen rintaa vasten imetyksen välillä.

Särkylääkkeeksi voit käyttää apteekista reseptittä saatavaa särkylääkettä.

Lepää, rentoudu ja juo runsaasti.

Elleivät oireet vuorokauden sisällä helpota, ota yhteys neuvolaan tai terveyskeskukseen lääkityksen saamiseksi. Lääkityksen aikanakin imetä tulehtuneesta rinnasta tehokkaasti, sillä se nopeuttaa paranemista.

Äidin vointi

Jälkivuoto

Jälkivuoto kestää yleensä noin 3-5 viikkoa. Aluksi vuoto on veristä, mutta vähentyessään muuttuu vaaleaksi limansekaiseksi vuodoksi.  Mikäli vuoto äkillisesti lisääntyy tai vuotoon tulee hajua, ota yhteys neuvolaan tai sairaalaan. Myös alavatsakipu ja kuume ovat oireita, jotka viittaavat tulehdukseen ja joiden ilmaannuttua on syytä hakeutua lääkäriin.

Ensimmäisten kuukautisten alkamisajankohta on vähintään neljä viikkoa synnytyksestä, mutta yleensä imettäminen siirtää kuukautisten alkamista puoli vuotta ja pidempäänkin.

Jälkisupistukset

Synnytyksen jälkeen kohtu on usein vielä melko kookas, mutta imettäminen palauttaa nopeasti kehon ennalleen. Kohdun "kutistuminen" tuntuu jälkisupistuksina imettämisen yhteydessä. Varsinkin uudelleensynnyttäjät tuntevat jälkisupistuksia. Tavallisimmin supistukset kestävät kolmisen päivää synnytyksestä. Särkylääke lievittää tuntemuksia.

Välilihanleikkaushaavan eli episiotomian hoito

Välilihan leikkaushaavan paraneminen kestää noin 2-4 viikkoa. Ompeleet sulavat itsestään. Haavan hoitona on suihkuttelu ja ilmakylvyt. Alussa on hyvä välttää runsasta istumista. Tarvittaessa voi ottaa kipulääkettä.

Yhdyntä ja ehkäisy

Synnytyksen jälkeen äidin elimistö on tavallista herkempi gynekologisille tulehduksille. Siksi jälkivuodon aikana tulee välttää sukupuoliyhdyntää, ammekylpyä, uimista ja tamponien käyttöä.

Imetys ei estä raskaaksi tulemista. Uusi raskaus voi alkaa jo ennen kuukautisten ilmaantumista, jos ehkäisyä ei ole käytetty. Suositeltavin ehkäisykeino imetyksen aikana on kondomi. Jälkitarkastuksen yhteydessä kannattaa keskustella lääkärin kanssa sopivimmasta ehkäisymuodosta jatkossa.

Mieliala

Synnytyksen jälkeiset horminitasapainon muutokset vaikuttavat mielialaan. Äiti reagoi tavallista herkemmin muiden ihmisten sanomisiin tai vaikkapa päivän uutislähetyksiin. Mieliala voi vaihdella herkästi ilosta itkuun, onnen tunteista epätoivoon tai suureen huoleen. Synnytyksen jälkeisinä päivinä äiti kaipaakin erityistä tukea ja ymmärtämystä läheisiltään.

Joskus äidin mieliala voi kääntyä pitemmäksi ajaksi ahdistuksen ja epätoivon puolelle, ja vauvan hoitaminen voi tuntua ylivoimaiselta. Tällaisesta pitkään kestävästä masennuksesta pitää puhua neuvolassa, sillä tilanteeseen on saatavissa lääkehoitoa ja muuta apua.

Ravinto

Hyvä ravitsemustila edesauttaa synnytyksestäsi ja imetyksesi onnistumista. Monipuolinen ja riittävä ravinnonsaanti on tärkeää, jotta imetys ei kuluttaisi äidin ravintoainevarastojasi. Äidin ruokavalioon pitäisi myös kuulua päivittäin öljyä, rasiamargariinia tai kevytlevitettä sekä muutaman kerran viikossa kalaa ja broileria, jotta rintamaidon vitamiini- ja rasvakoostumus säilyisi hyvänä. 

Imetyksen aikana nesteen tarve lisääntyy. Juo runsaasti janontunteesi mukaan. Nesteen lisäksi myös kalsiumia tarvitaan normaalia enemmän. Riittävästi kalsiumia tulee esim.  3-4 lasillisesta maitoa tai 3-4 viipaleesta juustoa. Vaihtoehtona on kalsiumvalmisteen käyttäminen annoksella käytä 1000 mg päivässä. Talvikuukausina myös äidille suositellaan D-vitamiinin käyttöä 10 µg vuorokaudessa.

Lääkkeet, tupakka, alkoholi ja huumeet

Jotkin lääkkeet, tupakka, alkoholi ja huumeet aiheuttavat vastasyntyneelle väsymystä, ärtymystä, syömisvaikeuksia ja muita hermostollisia oireita. Tupakka, alkoholi ja huumeet eivät sovi yhteen imetyksen kanssa. Täysin turvallista alkoholinkäyttörajaa ei voi antaa.

Imetyksestä pitää mainita aina reseptilääkettä määräävälle lääkärille.  Käsikauppalääkkeiden tuoteselosteessa on tietoa lääkkeen vaikutuksesta imetykseen.

Äidin ja lapsen neuvolakäynnit

Äidin luvalla synnytysosastolta lähetetään tiedot synnytyksestä sekä äidin ja vauvan voinnista neuvolakortin liitteenä äitiysneuvolaan. Äidin pitää ottaa itse yhteyttä neuvolaan ja sopia tapaaminen terveydenhoitajan / kätilön kanssa. Vauva on kahden viikon ikään asti äitiysneuvolan kirjoissa ja siirtyy sen jälkeen lastenneuvolaan.

Jälkitarkastuksessa varmistetaan, että äidin elimistö on palautunut synnytyksen jälkeen. Tarkastus suoritetaan tavallisimmin äitiysneuvolassa 5-12 viikon kuluttua synnytyksestä. Jälkitarkastuksessa käynti on vanhempainrahan viimeisen osan saamisen edellytyksenä.

Vauvan hoito

Vauvan puhtaus

Vauvan pesuun on hyvä käyttää pelkkää vettä, sillä saippua saattaa kuivattaa vauvan ihoa. Vauvaa ei tarvitse pestä joka päivä kokonaan, pepun pesu kakkavaipan vaihdon yhteydessä riittää. Pese vauvan kasvot veteen kostutetuilla lapuilla. Silmät pyyhitään vain tarvittaessa silmän ulkonurkasta sisänurkkaan päin, kumpikin silmä eri lapulla.

Vauva on hyvä kylvettää kerran tai kaksi kertaa viikossa. Ihopoimujen ja taipeiden puhdistus ja kuivaus on erityisen tärkeää kylvyn yhteydessä. Jos lapsen iho on kovin kuiva, kylpyveteen voi lisätä ruokalusikallisen hoitoöljyä. Älä vie pientä lasta saunaan, koska vauvan elimistö ei ole sopeutunut suuriin lämpötilaeroihin.

Ihon hoitoa ovat myös ilmakylvyt ja potkiskelu ilman vaippaa.

Kynnet

Vauvan kynsiä ei ole syytä leikata ennen kahden viikon ikää. Kynsien ja kynsinauhojen ihoa on vaikea erottaa toisistaan ja sormeen voi tulla helposti haava. Jos vauva raapii itseään, käsissä voi aluksi pitää tumppuja.

Hiukset

Vauvan hiusten harjaaminen estää karstan kerääntymistä päänahkaan. Jos karstaa kuitenkin tulee, sen voi poistaa hoitoöljyllä. Öljyä levitetään vauvan hiuspohjaan muutamaa tuntia ennen kylpyä. Kylvyn yhteydessä karstaa voi rapsuttaa irti varovasti kamman avulla. Lopuksi päänahka ja hiukset pestään.

Napa

Napatynkä irtoaa yhden - kolmen viikon kuluttua vauvan syntymästä. Napatyngästä saattaa tulla irtoamisen yhteydessä hieman veristä eritettä. Napa on hyvä puhdistaa juoksevaan veteen kostutetulla pumpulipuikolla tai -lapulla. Napa pitää kuivata hyvin pesujen jälkeen esim. pumpulipuikolla. Mikäli navassa on voimakas haiskahdus, siitä erittyy märkää tai navan ympäristö alkaa punoittaa, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan.

Ulkoilu

Monet lapset nukkuvat hyvin ulkona. Kesällä syntyneen vauvan voi viedä ulos nukkumaan heti sään salliessa. Talvivauvan ulkoilu aloitetaan varovasti ja aikaa lisätään 2-3 tuntiin kerrallaan.

Vastasyntyneen kellastuminen

Vauvan ihon kellastuminen johtuu hemoglobiinin hajoamisesta. Useimmat vastasyntyneet kellastuvat. Kellastuminen on voimakkaimmillaan 3-5 vuorokauden iässä. Lievä kellastuminen ei vaadi hoitoa, mutta runsaampaa kellastumista hoidetaan sinivalolla.

Jos vauva vaikuttaa kotiin pääsyn jälkeen väsähtäneeltä ja kellastuneelta, äidin on hyvä olla yhteysessä lapsivuodeosastoon. Sairaalassa vauvan kellastumisastetta voidaan arvioida ihomittarilla. Mikäli mittari näyttää korkeita arvoja, hoidon tarvetta selvitetään vielä verinäytteellä.

Pulauttelu

Useimmilla vastasyntyneillä on taipumusta oksenteluun ja pulautteluun ensimmäisten päivien aikana. Pulauttelu johtuu ruoansulatuskanavan tottumattomuudesta uuteen tehtäväänsä. Pulauttelua voi vähentää käsittelemällä vauvaa rauhallisesti ruokailun aikana ja röyhtäyttämällä vauva aterian jälkeen ja sen aikanakin.

Muita tarkkailtavia asioita vauvan voinnissa

Vauvan huonovointisuus, huono syöminen, runsaat oksentelut, jatkuva itkuisuus tai lämmönnousu yli 38 asteen ovat oireita, joiden vuoksi tulee ottaa yhteyttä neuvolaan tai sairaalaan.

Liikuntaohjeita synnytyksen jälkeen 


sisällöstä vastaa TYKS 310, sisältö tarkistettu 6 / 2011

h_synnytys h_tsyn h_imetys h_äidinmaito h_supistukset h_mieliala h_vauva


Eva Koli 23.06.2011

Takaisin
Takaisin