Yhteystiedot SuomeksiPå svenskaIn English
PÄÄVALIKKO
Tietoa tutkimuksista
 
Tietoa sairauksista ja hoidosta
 
Allergologia
 
Anestesiologia ja kivun hoito
 
Iho- ja sukupuolitaudit
 
Keuhkosairaudet
 
Kirurgia
 
Korva-, nenä, -ja kurkkutaudit
 
Lasten sairaudet
 
Naistentaudit ja synnytykset
 
Gynekologiset leikkaukset
 
Gynekologinen päiväkirurgia
 
Gynekologiset tutkimukset
 
Urogynekologia
 
Keskenmeno
 
Lapsettomuuden hoito
 
Andrologia
 
» Raskaus ja synnytys
 
SERI
 
Seksuaaliterveys
 
Syöpä -ohjeita potilaalle
 
Syöpä - ohjeita henkilökunnalle
 
Solumuutokset
 
Linkkejä
 
Neurologia
 
Ortopedia ja traumatologia
 
Psykiatria
 
Silmäsairaudet
 
Sisätaudit
 
Suusairaudet
 
Syöpätaudit
 
Tietoa kuntoutuksesta
 
Tietoa terveyden edistämisestä
 
Sairaalahygienia ja infektion torjunta
 
Tietoa ammattilaiselle
 
Sairaalat, osastot ja palvelut
 
Potilasmaksut
 
Potilaan oikeudet
 
Linkkejä tiedonhakuun
 
Tietoa ohjepankista
 
Sivukartta
 
SANAHAKU
hakuohje | sivukartta
TARKENNETTU HAKU
Kirjautuneena:

  

Tietoa sairauksista ja hoidosta | Naistentaudit ja synnytykset | Raskaus ja synnytys
      Lähetä artikkeli kaverille  

Sikiön perätila ja ulkokäännös


på svenska | in english |

Potilasohje / i / VSSHP Naistenklinikka

Sikiön perätila

Sikiön perätilan esiintyvyys täysiaikaisessa raskaudessa on noin 3.5 %. Perätilaan ei useimmiten ole olemassa selvää syytä. Sikiö pyrkii mukautumaan kohdussa olevaan tilaan. Kohdun epämuodostumat, kuten kaksiosainen kohtu, lisäävät perätilan todennäköisyyttä. Perätilat ovat yleisempiä myös joissain sikiön sairauksissa tai epämuodostumissa, ja varhaisilla raskausviikoilla sikiö on normaalistikin usein perätilassa. Myös runsas lapsivesi, lyhyt napanuora ja kohdunsuun päälle tuleva istukka lisäävät perätilan todennäköisyyttä.

Jos neuvolassa huomataan sikiön olevan perätilassa raskausviikolla 35–36, ohjataan odottava nainen äitiyspoliklinikalle. Äitiyspoliklinikalla sikiön tarjonta varmistetaan ultraäänellä.
Ulkokäännöstä voidaan yrittää, jos sikiön perä on vielä liikkuvana eli se ei ole vielä kiinnittynyt lantioon. Kohtu ei saa olla kovin supistusherkkä, eikä sikiö liian kookas. Lapsivettä on oltava riittävästi ja sikiöstä on saatava kunnon ote, eli äiti ei voi olla huomattavan ylipainoinen. Istukka ei voi peittää koko kohdun etuseinämää. Ultraäänen jälkeen lääkäri arvioi, voidaanko ulkokäännöstä yrittää.

Jos suunnitellaan perätilasynnytystä alateitse, tehdään odottavalle naiselle lantion mittakuvaus, eikä ulkokäännöstä harkita.

Ulkokäännös

Äidille voidaan tarvittaessa antaa supistuksia ehkäisevää lääkettä suihkeena kielen alle ulkokäännöksen aikana. Ultraäänellä tarkistetaan sikiön vointi, ja ennen ja jälkeen toimenpiteen otetaan myös sikiön sykekäyrää.

Ulkokäännöksen tekee synnytyslääkäri ultraäänitutkimuksen jälkeen. Hoitaja seuraa koko ulkokäännöksen ajan ultraäänellä sikiön vointia; sikiön sydämen sykettä. Lääkäri yrittää käsillään saada sikiötä kääntymään painaen vatsanpeitteiden päältä. Toimenpide voidaan, ja pitää keskeyttää, jos äiti tuntee kipua, sikiön voinnissa havaitaan muutoksia tai ulkokäännös ei vaikuta onnistuvan. Jos sikiön sykkeen havaitaan hidastuvan ulkokäännöksen aikana, niin sikiö pyritään palauttamaan takaisin perätilaan. Ulkokäännöksistä onnistuu vajaa puolet. 

Käännöksen tai käännösyrityksen jälkeen otetaan sikiön sykekäyrää noin puolen tunnin ajan. Myös äidin voinnin seuranta on tärkeää. Veriryhmältään Rh-negatiivisille odottaville naisille annetaan anti-D-immunoglobuliinisuojaus pistoksena lihakseen. Sikiön tarjonta tarkastetaan vielä synnyttämään tullessa.


sisällöstä vastaa TYKS 360, sisältö tarkistettu 6/2011

h_perätila h_perätilasynnytys h_synnytys


Eva Koli 23.06.2011

Takaisin
Takaisin